Viime yö meni tositosi hyvin! Koissu ei inissy oikeastaan ollenkaa koko yönä, heräilin vain siihen, kun se tuhos petiään. :D Nukuttiin hyvät unet, mäkin oon taas energiaa täynnä, vaikka eilen meinas migreeni tulla. Lähdettiin melkein heti taas ulos, ja oltiinkin kauan juoksentelemas. Tuossa lähellä on pienen koulun kenttä, jossa päästin Hulin hihnasta irti, että voidaan turvallisesti opetella luoksetuloa. Ainoa ongelma vain oli se, että Huli ei uskalla lähteä mihinkään kauas, tulee aina vaan mun perässä. Mutta heti, jos se jäi jotain ihmettelemään, otin pari askelta poispäin ja kutsuin sitä. Annoin herkkuja myös tiellä, kun poju tuli hienosti vierellä. :)
Ollaan katteltu ihmisiä vain kauempaa, mutta nyt tuli eka kunnon kohtaaminen, kun vastaan tuli nainen lastenvaunujen kans. Huli oli heti juoksemas naisen luo, mutta yritin sitä houkutella herkuilla takaisin; ei vaikutusta. :D Vaikka ohikulkija kiinnostikin, Hulia alkoi vähän pelottaa, kun nainen pysähtyi juttelemaan. Ihan hyvä, että Huli osaa olla myös varuillaan, ettei kaikkien ihmisten luo vain mee. :) Loppumatkasta Hulille tais tulla joku tikku tassuun tai se raapaisi sen johonkin, kun yhtäkkiä raukka alkoi vähän ontua. Äidinvaistothan mulla heti heräs ja otin pienen syliin ja tutkin tassuja, mutten löytäny mitää. Kannoin Hulin sisälle, ja kattottiin oikein valossa tassuja, mutta ei siellä mitään ollu, ja sitten poika jo kävelikin normaalisti. Mikäköhän siinä sitten oli...
Eilen illalla kyllä ajattelin, että nytkö se Hulin oikea luonne tuli esille, kun se ulkona juoksi edestakaisin kuin hullu ja hihna oli yhtäkkiä ihan hirveä asia, ja sisällä meno jatkui, kun se hyppi ja pomppi ja puri joka paikkaan. Mutta koska se nyt on taas samanlainen kuin ennemmin, eli mukava tyyppi, niin päättelin, että sillä oli eilen vain joku yliväsymys. Tais mennä ylikierroksilla, pieni. :)
Eilen leikattiin myös vähän kynsiä. Olin ovela, ja leikkelin niitä, kun pentu nukkui. Hyvin meni, kynnet on vain vielä niin pieniä, että tosi vähä uskalsin leikata. Pitää yrittää joka päivä räplätä sen tassuja, niin tottuu. :) Istu-käsky onnistuu jo tosi hyvin, poika vaan ei malta olla istumatta, kun tietää, että mulla on herkkuja. :D
Tänään koitan jättää pojan ihan yksin hetkeksi, eli lähden vaikka viemään roskia, kun Jari on töissä. Huli on niin kiinni mussa, että eilenkin, kun väsäsin salaattia, pojan oli pakko saada maata mun jaloissa. Elikkä yksinolonharjoittelu on veri importante. :)
Meilläki ulistiin parisen kertaa ja raavittiin ovee ja hypittiin, oli videokamera lainassa nii näki mitä touhus :D mutta horjoteltii sit ihan 2min eteenpäin ja kyllä ne sit tajus et takashan me aina tullaan :) roskien viesnti on just hyvä juttu ja sit vaikka meet vaan kerroksen alaspäin. Ollaan luettu paljon noista harjotuksista ja sielä sanotaan et koira vaistoo jos jäät oven taakse, nii älä tee sitä :D
VastaaPoista