"...koitan taas taivaan kantta korkeaa huokauksilla kolkuttaa..."

Musiikkihöpinää.

Mulla oli synttärit marraskuun viimeinen päivä ja saatiin juuri sopivasti sille päivälle liput Juha Tapion keikalle Jyväskylään. Otettiin tietty kaikki irti pienestä reissusta, ja varattiin hotelli, ostettiin kuoharia ja käytiin syömässä superhyvää ruokaa. :) Ja tämä siis tottakai ilman koiria! :D

Oli aivan huippu syntymäpäivä muutenkin, mutta Juha Tapio kruunasi kaiken. Viimeksi oltiin Juhaa katsomassa Vaasassa viime vuoden lokakuussa. (blogin teksti Toisella puolen virtaa ) Saatan nyt toistaa itseäni, mutta Juha on MAAILMAN PARAS ARTISTI. Siitä on vuosia aikaa, kun viimeksi näin Juhan bändin kanssa, ja hänen bändinsä jäsenetkin ovat tässä välissä vaihtuneet. Tämä uusi bändi olikin ihan huippuluokkaa, ja he soittivat Juhan kanssa mahtavalla drivella ja musiikin rakkaudella! Upeaa! <3

Sinänsä keikkapaikka oli mulle tuskainen, koska se oli Jyväskylän Paviljongin joku sali, jossa istuttiin tönkkönä paikoillaan. Juha sanoi heti alussa, että kaikki saavat olla omana itsenään ja heilua ja tanssia, jos huvittaa. Suomalainen ihminen on kuitenkin ihan hirrrrrvittävän hidas syttymään, niinpä minäkin tyydyin tuskaillen heiluttelemaan jalkojani vain penkkien takana suurimman osan keikasta. Väliajan jälkeen porukka ONNEKSI vähän relasi, ja kun muutama ihminen nousi seisomaan, niin tottakai minäkin nousin ja hilluin onnessani. Itkeskelin tottakai pitkin keikkaa ja erityisesti rakkaimmille kappaleille En mitään en ketään, Haaveilija, Ratapiha ja Raikas Tuuli. Sitten, kun alkoi Mitä silmät ei nää koko yleisö nousi seisomaan ja fiilis oli sanoinkuvaamaton, hurmiollinen suorastaan. Tuli ihan mieleen joku hengellinen tapahtuma, ja ehkä se sitä vähän olikin. Ainakin hyvin jumalallista. :) <3

Hienoinen pettymys oli se, ettei Juha soittanut yhtäkään Vain Elämää -ohjelmassa laulamaansa kappaletta (ei kenties saanut, kun oli oma konsertti tulossa?) eikä myöskään vanhoja ihania kuten Tästä kaikesta, Väsyneet maan tai Syksy. Encore oli odotetusti TSNEH eli Tykkään susta niin että halkeen ja silloin yleisöltä lähti lapanen ja porukka vyöryi lavan eteen pomppimaan, minä tietenkin mukana. Jarry oli vähän ollut ihmeissään, kun katosin yhtäkkiä... :D

Keikan jälkeen jonotin tietenkin nimmarin ja sain halauksenkin. <3 Kiitin keikasta ja olisin halunnut kertoa, miten mahtava se oikeasti oli, mutta kummasti sanat niin kuin pähkinä kurkkuun takertui. :D Toivotin kuitenkin Juhalle hyvää Joulua ja siunausta. <3

Täällä on kiertueelta kuvia.

Hyvää Joulua kaikille!

Joulu häämöttää. Meillä on satanut vettä jo viikon verran, eli lumisesta joulumaisemasta saa vain haaveilla. Pukki ei pääse reellä täälläpäin. :( On aivan kamalan pimeääkin, tuntuu, että päivää ei tule ollenkaan. Onneksi sentään nyt lauantain jälkeen alkaa päivät pidentyä. Mutta lunta lunta lunta lunta tänne kiitoooooos!

Koirilla on kaikki hyvin. Huli on alkanut vähän enemmän komentaa Eccua, mikä on hyvä, mutta vielä on vähän auki miten noiden arvojärjestys tulee lopulta menemään. Eccu on jo hyvän aikaa nostanut jalkaa ylpeänä, ja sisälle ei ole tullut vahinkoa varmaan yli kahteen kuukauteen! Sisäsiisteyden oppiminen oli tällä pojulla kyllä ihan eri luokkaa kuin Hulilla. :) Eccu on nyt vain alkanut vetää lenkillä ihan järjettömästi, ja pysähtymistekniikka ja puolikuristava panta eivät ole auttaneet, joten hankintalistalla on nyt vedonestopanta. Täällä kaukana korvessa on se huono puoli, että pitää vähintään 30 km ajaa autolla, että pääsee eläinkauppaan... Ja mulla on nyt oma auto hajallakin. Pantaa odotellessa siis... mun hermot alkaa palaa hihnalenkillä...

Vaikka Eccun haukkuminen KAIKELLE ja hihnassa vetäminen joskus raastavat mun hermoja (ja tuntuu, etten oo koskaan huutanut näin paljon Hulillekaan kolmen vuoden aikana... :D ), niin silti rakastan tuon höpsöttimen iloisuutta, ylitsepursuavaa ystävällisyyttä ja tyhmyyttä. Eccu on myös ihan huippu lasten kanssa. Huli roikkui pentuna lasten housuissa, mutta Eccu rauhoittuu alkuinnostuksen jälkeen melko nopeasti ja nuolee kiltisti lasten käsiä, eikä pahemmin yritä hillua niiden päälle. :) <3 Albert-poju veti Eccun hännästäkin monet kerrat viikonloppuna, eikä Eccu meinannut mitään.

Nyt on pakko lopettaa tämä kirjoittelu tähän. Mulla on vihdoin viimein menossa VIIMEINEN työharjoittelujakso (valmistuminen lähestyy!), ja olen kotihoidossa, joten pitää huomenna jaksaa herätä puoli 6 töihin. Huomisen jälkeen on sentään kauan odotettu kuuden päivän loma. Ellei sitten pyydetä oikein palkalliseen työhön! :D

Näiden kuvien kautta toivotan kaikille oikein ihanaa, lämmintä, rakkaudellista, siunattua ja rauhallista Joulua! <3

(kuvat otettu joulukuun alussa, kun oli vielä kauniit maisemat...)

Some videos

En jaksa kirjoitella mitään erityistä.

Tässä pari videota. :)

Ärr mörr, juutuubi teki videoista entistäkin rakeisempia...

Mutta kai niistä jotain näkee.

Adjöö!