Kesä meneeeeee

Töissä aherran päivät ja illat istun koirapuistossa tai kotona teeveen ääressä. Siinäpä tämä kesä on menny ja loputkin menee. Onneksi oli sentään tämä viikonloppu vapaata (kokonaista kaksi päivää peräkkäin!), joten käytiin vihdoin viimein katsomassa Albertia. Enpä ole niin pientä ihmistä koskaan nähnytkään. Olisin voinut pitää poikaa sylissä ja katsella vain tunti tolkulla..... There are no words. <3

Toinen veljeni tuli torstaina Vaasaan ja käytiin kattomas Potter 2D:nä. (minähän en mitään 3deetä katto, kun saan migreenin pienemmästäkin...) Oli ihan kiva leffa. Kaikki oli taas väärin (mielessäni hoin vain koko ajan EIEIEIEIEIEIEIEIEIEIEI), tyhmiä kliseitä oli joka paikas ja Volde oli ihan tyhmä, mutta muuten kiva lehva oli. :) Eka Deathly Hallows oli kyllä paljon parempi ja paljon enemmän kirjan mukaan menevä. Tuskailin veljelleni leffan jälkeen sitä, että miten voidaan käsikirjoittaa nuon kummasti, kun yksi käsikirjoittajista on Rowling itse. Mutta leffanhan täytyy aina näyttää hyvältä. Pelkäsin hirveästi Fredin kohtaloa ja se olikin kyllä yhtä tuskaa, kun se viimein tuli... Kuulin, kun mun takana joku tyttö nyyhkytti kauheasti ja munkin olis tehny mieli ulista... -_-' Pisteet kyllä menee tuosta leffasta Alan Rickmanille. Snape oli kerrankin kunnon hahmo, eikä vain sivutyyppi.

Huomennapa taas töihin. Vimppa viikko yksin myyntipalvelussa, ja sittenpä saanki tehdä taas respaa oikein kyllästymiseen asti. :)

Tässä vielä kuvia yhdestä pöllöpäästä.

Huli hakee hienosti ankkalelun vedestä, mutta ei anna sitä enää takaisin...

Huli oli "tyytyväinen", kun se laitettiin kiinni uinnin jälkeen...

Tears in my eyes

Elämä on ihmeellistä.
Rakkaus on ihmeellistä.

On paljon ihmisiä, joita rakastan. Jokaista ihmistä rakastan kuitenkin vähän eri tavalla. Äitini on tärkein ihminen minulle, mutta en silti voisi sanoa, että hän on rakkaampi kuin isäni tai veljeni. Meillä vain on todella läheinen ja suorastaan telepaattinen suhde.

Jarruani taas rakastan ihan eri tavalla, ja olen huomannut, että se rakkaus muuttuu koko ajan. Ystäviänikin rakastan, joitakin eri tavalla kuin toisia. Samoin työkavereitanikin. Jonakin päivänä rakastan kaikkia maailman ihmisiä. :D

Mutta mistä se rakkaus tulee? Mitä on rakkaus?

Minusta tuli 7.7.2011 täti, ja tädin rakkaus on taas ihan uusi asia. Miten voi jotain ihmistä rakastaa, vaikkei ole koskaan sitä vielä tavannutkaan?! Se pieni poika pulloposkineen ja pikkunyrkkineen on kuitenkin niiiiin rakastettu kuin vain voi olla. Kun näin ensimmäisen kuvan, aloin heti itkeä. Hän on ensimmäinen pieni ihminen, joka on näin läheinen minulle. En malta odottaa, että pääsen tapaamaan häntä!

Tässä biisi Albertille. <3 Welcome in, welcome in!

Mökkeilyä

Vapaa viikonloppu, joten mökillehän me Hulin kanssa taas mentiin! Ollaan oltu jo kolmena viikonloppuna peräkkäin. :) Jarru on kesälomalla, ja vanhempiensa kanssa sukuloimassa, joten mentiin Hulin kanssa Vaasasta kahdestaan. Äippä, Iskä ja Mamma tuli sitten Teuvalta myös, ja ottivat onneksi Kiri-pojankin mukaan.


Huli oli kyllä rasittava. Se kävi syömässä Kirin ruoat ja joka kerta, kun joku meni Kirin luo, Huli tuli siihen pomppimaan ja "puolustamaan". En tiedä pitäiskö tuohon ruveta puuttumaan, kun se on alkanu puolustamaan mua, jos joku koira hyppii mua vasten. Nyt se tosiaan puolusti mun isääkin Kiriltä. O_o Ja Kirihän on niiiin kiltti, että se vain väisteli pomppivaa Hulia ja antoi sen syödä sen ruokia... Kun se olis edes kerran Hulille ärähtänyt, mutta eihän se ärähdä mistään...

Oli aika haastavaa saada nämä kaksi pöllöä vierekkäin istumaan ja katsomaan kameran suuntaan. :D Kiri totteli hianosti, mutta Huli pomppi ja häiritsi Kiriä koko ajan...

Äiti otti joutsenesta kuvan :)

Mökkiviikonlopun jälkeen onkin "mukava" palata töihin. Ens viikolla oikein kiva kuuden päivän työviikko, mutta oikeastaan kiva, että oon melkein koko viikon myyntipalvelussa. :) (viileä toimisto<3) Nyt auto kohti Vaasaa...