Näyttelykuvia

Käytiin Seinäjoella näyttelyssä hakemassa EH1 (Erittäin Hyvä) lauantaina. Elikkäs viimeinen Serti jäi vielä hankintaan. Hyvä sinänsä, jos sais luonnetestin käytyä tässä ennen ensi vuoden näyttelyitä. Olis paljon siistimpää sitten saada näyttelyssä FI MVA-ruusukkeet ym. :P

Näyttelyssä oli Hulin Hatti-sisko sekä muita kasvattajan koissuja. Ekakertalaisilla junnuilla meni ilmeisesti ihan hyvin. :) Lisäksi sain viedä Brennaa (Blenmarin Brenna) kehään, kun sen emännän. Hennin, molemmat tytöt oli Paras Narttu -kehässä. Tuli vähän hermohiki, kun Brennallekin jännättiin viimeistä sertiä. :D Brenna oli kuitenkin maailman helpoin kehässä vietävä! Pikkuisen se istuskeli ja katseli vain emäntäänsä, mutta oli sitten PN4 ja emännän toinen tyttö Esja oli PN3 ja sai Vara-Sertinkin! :)

Hennillä vois olla parempia kuvia Hugista?

Hugsi esiintyi hienosti <3 Ja itse vein!

Brenna (tässä omistajansa kanssa kehässä)

Islisten jälkeen kehään tuli ibizanpodencot, ja tottakai me sitten katsottiin tutun Pihka-tytön (Cazaion Aaliyah) kehä myös. Pihka oli ainoa iso sileäkarvainen, ja saikin sitten kaiken mahdollisen! Eli siis Sertin ja Cacibin ja oli vielä ROP! Ja ymmärtääkseni neidin kolmas näyttely, eli aikas hyvin. :P
Ihastelin btw niitä pikkuisia podencoja...

Pihka

NIIII! Ja just kun kirjoittelin, että odotellaan lunta, niin haa, sitähän sitten tuli! Torstaina alkoi ja tällä hetkellä meilläpäin on jo ainakin 10 cm maassa. :P Hulilla on ollut kivaa. Se saa pöhkökohtauksia, ottaa lumipalloja kiinni, hinkkaa itseään hangessa, etsii "myyriä"... :D

Käynpä vielä käyttämässä tuota pöhköä iltapissulla :)

Lunta odotellessa

Koulujuttuja oon siis tehnyt. On ollut, ja on edelleen, tosi paljon tehtäviä ja tenttejäkin on tulossa. Eilen oli lääkelaskukoe, jonka sain heti kerralla läpi. Kokeessa piti siis saada kaikki oikein. :) Tulossa on vielä anatomian & fysiologian tentti, lääkehoidon teoriakoe, hoitotyön tentti sekä ravitsemuksen tentti. Sittenpä onkin mennyt jo nämä kurssit ja taas mennään työharjoitteluun! Aaaapuuuva!

Seuraava harjoittelu on nimeltään Hoidon ja huolenpidon työssäoppiminen, eli periaatteessa olisin voinut mennä vaikka keskussairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeostastolle. Mutta koska Seinäjoki on 80 kilometrin päässä, ja Teuvan tk ei kiinnosta, niin menen sitten vanhusten hoitokotiin. Alkaa jo vähän jänskättää... Pitäis soitella sinne ja mennä etukäteen vähän tutustumaan jo paikkaan. :)

Hulille kuuluu aivan hyvää. Kaveria se kaipaa edelleen. Koirapuistoiluun ja ennen kaikkea Nelli-kaveriin tottunut Huli ei millään saa kävely- ja pyörälenkeillä purettua kaikkea energiaansa. Illalla se tuo vuorotellen palloa ja pehmokoiraa, ja oon huomannut, että eroahdistustakin on ilmassa. Ainahan tuo on perään haukkunut jonkun verran, mutta täällä uudessa kodissa se haukkuu kovempaa kuin Vaasassa. Ja kun se oli mun vanhemmilla pari päivää hoidossa, se oli ollut levoton, syönyt tosi vähän ja ripuloinutkin. :(

Hetkenhän me mietittiin, otetaanko Hulin poika meille, mutta käytännössä se oli tällä hetkellä vaikeaa. Sehän on selvä asia, ettei Huli jää meidän ainoaksi islikseksi. Niin kovasti ollaan tähän rotuun rakastuttu. <3 Mutta nyt kun katsoo tuota loputonta leikkijää, niin kyllähän se oma poika varmaan olis Hulin mielestä ollut kiva kaveri. :) Toivottavasti Huli kelpais vielä toisenkin kerran jollekin sulhaseksi, niin jos sitten...? Tällä hetkellä Hugsin pitää siis vain tyytyä meihin ihmiskavereihin ja lenkkeihin...

Ihanaa kun nyt vihdoin on tullut vähän pakkasia. Tykkään paljon enemmän syyspakkasista ja viimeisistä aurinkoisista päivistä, kuin harmaista sadepäivistä. Hulin kanssa odotellaan jo kovasti lunta! :)

Jaha, nyt tuo karvakaveri tuli sohvalle mun viereen istumaan. Se vaatii näköjään huomiota... :D

Täällä ollaan

Juu, tallella ollaan ja hyvää kuuluu. :)
Seinäjoelle mennään näyttelyyn viikon päästä ja muuten mun elämä onkin näitä asioita täynnä...

Dagens menu

Inkluderar: 

Kirsikkatomaatteja, kurkkua, jääsalaattia, 

Salad mix-pussin jämä, Koskenlaskijan yrtti-valkosipulijuuston jämä sekä itse maustettua kanaa. 

Seuraksi monivilja sämbylä. :P 

Aikas hyvää!

P.S. Tykkään haravoinnista! Huli voi vaikka todistaa:

Pilipilipom

Vähä sateli... Onneksi ostin just Goretex-takin!

Tunnistaako joku paikan?

Toisella puolen virtaa

Eilen käytiin Vaasassa kaupunginteatterilla katsomassa Juha Tapiota, joka julkaisi kirjan ja julkaisee myöhemmin joululevynkin. Oon nähnyt Juhan nyt muistaakseni viisi kertaa livenä (viimekerrasta on aikaa kokonaista neljä vuotta!) ja silti olen vieläkin eilisestä ihan ihmeissäni.

Joillakin ihmisillä on vain se musiikin lahja, ja Juha on yksi heistä. Hän oli lavalla kahden kitaransa kanssa ja soitti yhteensä noin 1,5 tuntia. Ja koko sen ajan olin aivan onnessani. Juha on ehdottomasti Suomen lahjakkain artisti, ja ehkä jopa enemmänkin. Välillä itkin ja välillä pelkäsin, että sen skitta menee rikki. :'D Niin, ja hän lauloi melkein koko ajan silmät kiinni. <3

Harmillista kyllä, Juhan single-biiseistä saa jotenkin väärän kuvan. Siis onhan ne mahtavia biisejä, mutta kun nyt kuuli häneltä itseltään, kuinka mikäkin biisi on syntynyt, ja näki, kuinka hienosti hän soitti skittaa ja lauloi virheettömästi, tajusi vasta kunnolla, miten lahjakas hän oikeasti on. Ja ennen kaikkea Juhan biisithän on ihan loistavia sanoituksiltaan! Ne on sellaisia tsemppausbiisejä meille suomalaisille masentuneille valittajille. Kelpaat kelle vaan, Sitkeä sydän, Anna pois itkuista puolet, Kaunis ihminen jne jne...

Niin, ja tiedoksenne, esimerkiki Yön biisi Pettävällä jäällä, sekä radiossa nyt tiuhaan pyörinyt Edelmannin ja Loirin Tuomittuna kulkemaan, ovat molemmat Juha Tapion käsialaa! :) <3

Muun muassa tämä biisi itketti mua eilen...

Ja tämän biisin aikana pelkäsin sen uuden skitan puolesta (oli kuulemma ostanut sen vasta pari viikkoa sitten). :D

Ei mulla muuta. Kuunnelkaa Juha Tapiota! :)