Käytiin lapsuuden maisemissa Teuvalla Rinnemajalla Mcin sekä Karitan kanssa. Rinnemajalla oli ennen pururata ja siellä olen muun muassa käynyt pienenä pulkkamäessä ja hiihtämässä. Nykyään se on kai jonkun yksityisen omistama, eli hiljainen paikka, jossa pururadat on rehevöityneet umpeen. Mutta siis oikein mainio paikka isliksen juoksutuspaikaksi ja ihan hyvä lenkki päästiin siellä menemäänkin. Mci etsi värjäyssieniä (ne kai liittyy jotenkin käsitöihin) ja löysikin melkein korillisen. Hugsi tyytyi juoksemaan kuin päätön ja minä ja Karita oltiin ahkeria lenkkeilijöitä. ;)
Lähipellolla huutelevat kurjet ja syysmetsän kauneus ja tuoksu kyllä sai pään ihanasti tyhjenemään.
Otetaan kyllä uusiksi! :)
Mci & Karita
Vaikeaa saada tämä pysymään paikallaan edes hetken!
No nyt onnistui!
Mci ja pieniä sieviä sieniä :)
Karita ja taustalla Huli :)
Ensimmäinen harjoittelu tosiaan loppui ja huomenna taas takaisin kouluun. Kyllä onkin ollu jo ikävä luokkakavereita! Harjoittelupaikasta lähtiessä tuli kyllä itku, niin mukavaa siellä oli. :') Nyt kuitenkin taas uudet asiat edessä. Opettajien mukaan nyt tulee se pahin "ähky" koulussa, eli stressiä luvassa. Nooo, eikähän kaikesta selvitä. :)
Jarrun ostama "Hippopotamus" (kirpparilta 0,50 €) on Hulin lempparilelu. Lelut kestää meillä alle minuutin, ellei niitä oteta pois leikkimisen jälkeen. Hulilla kun on tyyli syödä leluun reikä ja sitten tyhjentää se... Hippo on vielä ehjä, kun ollaan nostettu se leikkimisen jälkeen aina kirjahyllyn päälle. Toinen korva vain puuttuu. :D
Sain äidiltäni apua omppujen kanssa tällä viikolla. Tehtiin noin 3 litraa mehua ja noin 6 litraa omenasosetta. Aika hyvää tuli, vaikka olikin mun eka kerta! Vieläkin olis omppuja, mutta en taida enää jaksaa tehdä niistä mitään, kun ei hirveästi ole tarvettakaan...
Saa kyllä tulla noukkimaan tuolta pihalta, jos joku niitä haluaa! :D
Mukava viikonloppu oli. Eilen siivoilin ja tänään käväistiin mökillä. Mulla on vain nyt kauhea yskä, eikä näytä helpottavan ollenkaa. :(
Ens viikko on viimeinen harjoitteluviikko lasten ryhmiksessä, ja koko viikon onkin sitten näyttöä. Pitäkää peukkuja! Kyllä sitä jo kaipaakin takaisin kouluun...
Tässä vielä tämän päivän menu, ja aikas hyvää tuliki. :P
Täytyy myöntää, että australialainen vähemmän tunnettu Kylie-sisko oli kyllä parempi. En kyllä tarkemmin osaa selittää, että miksi, mutta tämmöistä mieltä oltiin molemmat.
Fiilikset vähän meni, kun rouva M antoi odottaa itseään niin tuskallisen kauan. Me päästiin paikan päälle jo 18.30 ja saatiin aika hyvät paikatkin kentältä. Lämmittelijänä toimi DJ Martin Solveig, joka soitti ehkä noin tunnin. Hän sai kyllä musallaan tunnelman kattoon ja oli superkivaa pomppia kunnon teknon tahtiin. :P
DJ:n jälkeen tunnelma oli ehkä 15 minuuttia tosi hyvä. Olympistadionia kiersi aallot ja kaikki hurras, kun oletettiin, että ihan just se Madonna sieltä tulee. Eipä tullut ei. Rouvan piti aloittaa klo 21 ja se aloitti 22.15. Siinä vaiheessa mun jalat oli jo ihan paskana, eikä olisi jaksanu enää yhtään seistä.
Show oli toki mahtava, mutta oltiin sen verran kaukana, ettei nähty hyvin kaikkea. Päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen konsertin alku munkkikuoroineen, Madonna skittansa kanssa, cheerleaderit, hengelliset hetket, Vogue ja Like a Prayer. Tykkäsin kovasti myös Masterpiece-biisistä, ja oon nyt fiilistelly sitä nämä viikot. :P
Typeriä ampumisaiheisia biisejä ja esityksiä en kyllä ymmärtänyt, kun kuitenkin rouvan pääsanoma kai on toisista välittäminen ja rakkaus. Pyssyjen kanssa heiluminen oli jotenkin lapsellista... Kyllä M kuitenkin jotain maailman parantamisestakin höpisi ja kiittelikin Suomea, että täällä on asiat melko hyvin.
Onneksi show'ssa ei kuitenkaan ollut pääpointti siinä sanomassa vaan ihan vain musassa, hienoissa taustavideoissa ja uskomattomissa tanssijoissa. :) Jos Madonna tulee toistekin tänne päin, niin tietenkin menen vielä sitä katsomaan!
Kuvien laatu on mikä on, kun kaukaa piti zoomailla...
Mulla on menossa nyt lähihoitajakoulun ensimmäinen harjoittelu, eli "Kasvun tukemisen ja ohjaamisen" työssäoppiminen. Harjoittelu kestää yhteensä kuusi viikkoa ja puolivälissä mennään. :) Lapsosia on vielä aika vähän, kun syksy on vasta alkamassa, mutta hyvin olen vauhtiin päässyt. Ja ennen kaikkea tykännyt. :) Stressi vain kasaantuu, kun aikuisopiskelijana meidän täytyy antaa viitenä päivänä näyttö ja vieläpä tehdä Henkilökohtainen Suunnitelma, tuttavallisemmin Hensu, johon kirjoitetaan maat ja mannut harjoittelupaikasta, näyttösuunnitelmista ym. Hensu pitää sitten lähettää koulun arvioijalle, työnantajalle sekä työpaikan näytönvastaanottajalle, ja ymmärtääkseni sekin arvioidaan. Huh huh, on kyllä niin sekavaa että...
No, sitäpä pitäis tosiaankin väsätä, mutta aika huonosti olen "ehtinyt" sille ajatuksiani ja aikaani uhrata. Kaikkea muuta tekemistä kyllä olen keksinyt. Yksi mainitsemisen arvoinen asia on se, että olen nyt ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut päivittäin käymään lenkillä. Siis Hugsin kanssahan aina olen mennyt 3-4 kertaa päivässä, mutta enimmäkseen vain sellaisia 1-2 kilometrin pissatuslenkkejä. Nyt menen päivässä lisäksi vähintään yhden 40-60 minuutin lenkin, ja Hugsikin kyllä näyttää tykkäävän. :) Koirakavereita se kyllä kaipais kovasti!
Lisäksi olen mussuttanut mandariineja, viinirypäleitä ja karviaisia karkin sijasta! Ja siis olen karkin suurkuluttaja, eli tosi hyvin multa... Mutta saas nyt nähdä miten kauan tämä hyvä vaihde kestää. ;) Huomenna menen äitini kanssa salille harjoittelupäivän jälkeen ja keskiviikkona alkaa kauan odottamani Bailatino. :P Kuulostan toooosi aktiiviselta ja liikunnalliselta ihmiseltä tämän tekstin perusteella, mutta totuus on toisenlainen. :D
Pari kuvaa Hugsibugsista <3
"Onko pakko istua tässä?"
Nuuh nuuh
"Jännää tää omppu"
Ens kerralla vihdoin siitä MADONNAsta! En oo ehtinyt yhtään vielä katsella niitä kuvia ja videoita, mitä keikalta saatiin, mutta ehkä loppuviikosta. :)