Täytyy myöntää, että australialainen vähemmän tunnettu Kylie-sisko oli kyllä parempi. En kyllä tarkemmin osaa selittää, että miksi, mutta tämmöistä mieltä oltiin molemmat.
Fiilikset vähän meni, kun rouva M antoi odottaa itseään niin tuskallisen kauan. Me päästiin paikan päälle jo 18.30 ja saatiin aika hyvät paikatkin kentältä. Lämmittelijänä toimi DJ Martin Solveig, joka soitti ehkä noin tunnin. Hän sai kyllä musallaan tunnelman kattoon ja oli superkivaa pomppia kunnon teknon tahtiin. :P
DJ:n jälkeen tunnelma oli ehkä 15 minuuttia tosi hyvä. Olympistadionia kiersi aallot ja kaikki hurras, kun oletettiin, että ihan just se Madonna sieltä tulee. Eipä tullut ei. Rouvan piti aloittaa klo 21 ja se aloitti 22.15. Siinä vaiheessa mun jalat oli jo ihan paskana, eikä olisi jaksanu enää yhtään seistä.
Show oli toki mahtava, mutta oltiin sen verran kaukana, ettei nähty hyvin kaikkea. Päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen konsertin alku munkkikuoroineen, Madonna skittansa kanssa, cheerleaderit, hengelliset hetket, Vogue ja Like a Prayer. Tykkäsin kovasti myös Masterpiece-biisistä, ja oon nyt fiilistelly sitä nämä viikot. :P
Typeriä ampumisaiheisia biisejä ja esityksiä en kyllä ymmärtänyt, kun kuitenkin rouvan pääsanoma kai on toisista välittäminen ja rakkaus. Pyssyjen kanssa heiluminen oli jotenkin lapsellista... Kyllä M kuitenkin jotain maailman parantamisestakin höpisi ja kiittelikin Suomea, että täällä on asiat melko hyvin.
Onneksi show'ssa ei kuitenkaan ollut pääpointti siinä sanomassa vaan ihan vain musassa, hienoissa taustavideoissa ja uskomattomissa tanssijoissa. :) Jos Madonna tulee toistekin tänne päin, niin tietenkin menen vielä sitä katsomaan!
Kuvien laatu on mikä on, kun kaukaa piti zoomailla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti