Syksy joka ei vain lähde käyntiin ja kohta se on jo ohikin

En tajua, miksei tänä syksynä oo mistään tullut mitään. Tuntuu, ettei mulla oo vapaa-aikaa ollenkaan ja sitten kun sitä olis, oon niin poikki etten jaksa mitään. Iltavuorojen takia oon missanut melkein kaikki jumppatunnit ja Tokoagin. Yhtenä sunnuntaina sentään päästiin kahden tunnin Tokoagiin Eccusen kanssa, buhuu! Kaksi viikkoa meni flunssassa ja menin repimään olkapäänikin, minkä takia taas jäi jumpat välistä. Sittenpä vielä muutettiin, ja vaikka vaikutti että saadaan rauhassa muuttaa, niin kummasti tuli se kauhea kiire kuitenkin. Tuntui että ollaan oltu Jarrun kanssa aina eri vuoroissa eli siis muuttaminenkin oli aika haasteellista. Kaiken lisäksi piti sitten parin päivän sisällä haravoida se saamerin suuri piha ja purkaa koira-aitaus ja paikata koirien kaivamat kuopat ja tolppien kuopat ja talvikin meinas tulla siihen päälle ja ja ja... Ääääh. Siis oikeasti, tämä on joku maailman ärsyttävin syksy ikinä! :D

Muutettiin siis ihan täällä Teuvalla toiseen taloon. Kerron siitä joskus enemmän ja laitan kuviakin. Tällä hetkellä kaikki on ihan sekaisin, vaikka ollaan oltu jo kolme viikkoa uudessa paikassa. Ei vain millään ehdi eikä jaksa purkaa laatikoita ja järjestellä. Toivon että Jouluksi olis koti elettävässä kunnossa...

Öäääh mistä nyt sitten aloittaisi?
Paljon tekstiä ja kuvia luvassa!

Kokkola 5.10.

Erkkariporukan kanssa jatketaan tapailua ja tällä kertaa pidettiin treenipäivä. Noh, herkkujen mässäilyksi ja höpinäksi se meinasi mennä, mutta otettiin kuitenkin vähän rallya, agia ja tokoakin. Mulla oli mukana Huli, kun halusin treenata rallya sen kanssa. (En päässyt omalla autolla, joten piti ottaa vain yksi koira mukaan.) Harmi kyllä koirat oli juossu pitkin Leenan pihaa 2-3 tuntia, joten Hulihan oli treenausvaiheessa jo ihan poikki eikä sitä kiinnostanut mun herkut ei sitten yhtään. Tiinan Ymir-pennun kanssa otin vähän istumista, maahanmenoa ja näyttelyseisomista, mutta senkään mielestä en ollut se kiinnostavin juttu. :D Kivaa kuitenkin oli, niin kuin aina. Ilmeisesti samalla porukalla kokoonnutaan taas ennen Joulua. :)

Mulle tuli kyllä semmonen alemmuuden tunne tai mikälie, kun en oikeastaan harrasta mitään noista lajeista ja toiset nyt oli ihan pro kaikessa... Treenipäivähän tuo tottakai olikin, mutta en voinut ajatukselleni mitään. Joskus melkein ärsyttää, kun joka puolella (=facebookissa) höpistään koiraharrastuksista, kun itse olen alunperin koiran ottanut ihan vain perheenjäseneksi ja lenkkikaveriksi. Tulee pakosti joskus mieleen, oonko jotenkin huono koiranomistaja, kun en harrasta kolmea eri lajia ja kisaa joka viikonloppu jossainpäin Suomea. No nyt vähän kärjistin joo... Rallytokosta olen oikeasti kiinnostunut ja agia haluaisin vielä kokeilla joskus, mutta en tiedä onko nämä pojat kumpaankaan sopivia, etenkin kun ei olla mitään tähänkään asti kunnolla harrastettu. Ja koska valitsin sitten tälläisen työn, joka tekee harrastamisen (ja elämisen?) mahdottomaksi ja vieläpä asutaan täällä korvessa, jossa ei oo edes mitään harrastushallia, niin onpa ne kurssi- ja treenimahdollisuudet aika vähissä... Syvä huokaus.

Muutama kuva Kokkolasta:

Ymir :)

Aitiorannan Yrsa ja Smahildur´s Binni rakastuu <3

Huli rakastuu Yrsaan...taas... :D

Esja (frá Klettakoti) ilmeisesti miettii tässä jotain? :D

Me Hulin kanssa harrastetaan enemmän tämmösiä kivoja juttuja. ;)
Kuva: Tiina K.

Ymir-poju <3 
Kuva: Tiina K.

Tämä meidän Huli on... 
Kuva: Tiina K.

...tämmönen.
Kuva: Tiina K.

Kyllä se hyppiä osaa. ;)
Kuva: Tiina K.

Tapaamisen pienin osanottaja Mindy. :)

Seinäjoki 26.10.

Oltiin Seinäjoella molempien koirien kanssa näyttelyssä ja islantilaisia oli ilmoittautuneena kokonaista 21 kappaletta. Hulin kasvattajan pentuja oli kaksi ja sehän törkkäs heti mulle Ymir-pennun kehään vietäväksi. Ymir oli vallan ihana, mehän oltiin jo tuttuja Kokkola-reissulta. :) Mulla oli tottakai koura täynnä nameja, kun pentuluokkaan mentiin ja vieläpä ekakertalaisina. Tuomari tuli meidän luokse ja sanoi heti "ÄLÄ RUOKI SITÄ" todella tympeästi. Mietin siinä, että kai nyt herrijee pitää pentua treenata, että tottuis käpälöintiin?? Mielestäni etenkin palleroiden ja kannusten katsomista pitäis namilla treenata, että tulis positiivinen ajatus koiralle. Tuskin tuo käpälöiminen on mitenkään kauhean kivaa, mutta palkkaamalla koiraa se ainakin siihen voi tottua. No Ymir meni oikein hienosti, mutta tuomari antoi vain PEN1 ilman Kunniapalkintoa. Onneksi toinen pentu Yrsa sai KP:n ja oli näin ROP-pentu. :)

Junnu-uroksissa oli muutama tuttu poitsu ja yllättävän hyvin yhteisrinki meni, vaikka Eccu kyllä vetikin aika kovasti. Tuomari vaikutti aika tiukalta ja odotin taas H:ta tai EH:ta. Eccu nyt toki oli aika rauhaton, mutta mun mielestä tuomari teki virheen meitä arvioidessaan. Se tuli mitan kanssa mittaamaan Eccua ja se huitoi sillä heti jo alussa niin, että Eccuhan pelkäs mitä ihmettä tulee tapahtumaan, eikä siis millään meinannut seisoa suorassa. No mitä enemmän Eccua yritin saada seisomaan, sitä kauemmin tuomari huitoi ja sitä kamalammalta Eccusta tuntui. Sitten kun sain Eccun sekunniksi suoraan seisomaan, tuomari sanoi "jaa nyt mulla on mitta vinossa". Siinä kohtaa olin jo aivan hikinen ja suoraan sanottuna täysin kypsä tuomariin! No 50cm se sai tulokseksi, minkä kyllä kyseenalaistin... Ehkä Eccu niin korkea voi ollakin, dunno. Mittaustilanne vain oli minusta epäluotettava. :D Tässä mainittakoon, että viimeksi kun Eccua on mitattu, poitsu ei edes huomannut mittaa... Eemelin kulkeminen kehässä oli aika epätasaista, mutta seisominen sujui kyllä. No sitten kyllä putosin vähän puusta, kun tuomari antoi Ecculle HYLÄTYN. Se tuli mulle selittämään syytä, sanoi että ei tunnista rotua ja että Eccu voisi olla länsilaika jolla on tuplakannukset. :D Tuota tulosta en ihan odottanut!
Tässä arvostelu:
"Vierasta tyyppiä oleva korkearaajainen uros, jolla tasapainoinen rakenne. Oikealinjainen uroksen pää. Hyvin kookkaat korvat. Hyvä ylälinja, vaikkakin köyristää ajoittain selkäänsä. Melko alas kiinnittynyt häntä. Rungon tulisi olla pidempi. Korkeat, niukahkosti kulmautuneet raajat. Takaraajoissa kaksoiskannukset. Hyväksyttävä karvapeite. Kevyet liikkeet, mutta lyhyehköt taka-askeleet. Luonne ystävällinen. Valitettavasti en tunnista rotua."
Arvostelussa vielä ihmetyttää kohdat "rungon tulisi olla pidempi" ja "hyväksyttävä karvapeite". Mielestäni tuon runko on ihan liian pitkä jo! Minkälainen laika siitä sitten tulis, jos se olis  vielä pidempi tuosta? Ja tuon hyväksyttävän karvapeitteen ymmärrän niin, että tämä tuomari ei oikein taas tiennyt mikä on lyhytkarvainen islis. Ärh. No kokemus oli tämäkin! :D

Hulin kanssa valioissa oli muutama muukin uros ja Hulilla meinas olla liikaa energiaa yhteisringissä. Hienosti se kuitenkin yksin esiintyi, niin kuin nyt aina. <3 Huli sai tulokseksi VAL ERI3, eli oli luokassaan kolmas.
Hulin arvostelu:
"Erinomaista tyyppiä oleva, maskuliininen, mittasuhteiltaan oikea uros. Erittäin kaunis pää ja ilme. Erinomaiset korvat. Tyylikäs ylälinja, hyvä häntä. Vahva runko. Riittävästi kulmautuneet raajat. Hieman painuneet välikämmenet. Takaraajoissa tuplakannukset. Erinomainen karvapeite. Kevyet joustavat liikkeet. Luonne ok."
Tämä arvostelu oli aivan kiva. Tuon jälkeen olen kiinnittänyt huomiota noihin "painuneisiin välikämmeniin" ja ehkä sillä semmoset onkin. Se on vähän tommonen räpyläjalka. :D

Mutta kaiken kaikkiaan mulla ei ole minkäänlaista arvostusta tätä tuomaria kohtaan, eikä nyt siis tuon Eccun hylyn takia (toki se ottaa päähän, mutta tuomaritkin on vain ihmisiä, eli kaikilla on oma näkemys), mutta sen takia, kun ei tajunnut mikä on pentuluokka (=epävirallinen luokka, jossa harjoitellaan) eikä osannut mitata koiraa. Jos joku tästä nyt vetää jotkut kilarit, niin olkaa hyvä. Tämä on mun blogi ja mun mielipide, lällätilää!

Yrsa oli mun sylissä hetken. <3 (Pelastin sen Hulilta...)

Ymir-poju

"Apuaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!"
(Koira ihan stressissä, nuolee huuliaan ja korvat taaksepäin...)

Länsilaikani ;)

Huggu the räpylä

Tokoagi 2.11.

Kerran tosiaan päästiin tänä syksynä Tokoagiin, buhuu. No, mutta oli se kyllä hyvä että edes tämä kerta, koska Eccu oli varsin etevä poitsu! Viime kerrasta taisi olla melkein puoli vuotta aikaa ja oon vain muutamia juttuja joskus treeninyt. Lisäksi Eccu näkee yleensä tosi vähän koiria, niin ajattellin, että se ei keskity muuta kuin haukkumiseen. Hah, olinpas väärässä. Eccu muisti paremmin kuin minä kaikki kiertokoulun (eka luokka tokoagissa) jutut ja uudet alakoulun jutut se hoksas tosi nopsaan. Siinäpä siis tentittiin heti kaksi tenttiä alaluokasta pois! :D Yritän muistella noita tenttejä...

Ekassa tentissä oli ns. temppuja.
1. Koira seuraa tietyn matkan.
2. Koira istumaan/maahan, paikka, peruuta kaksi askelta, pyörähdä ympäri ja palaa koiran luo.
3. Etsi nami alueelta. Pienelle alueelle oli tiputettu nami ja Eccun piti käskyllä se etsiä. Tämän poitsu osaa. ;)
4. Luvan anto. Koiran edessä kämmenellä nami, jonka koira saa, kun katsoo silmiin.
5. Kyykkykävely häiriötekijällä. Tässä piti tehdä se tuttu kyykkykävely, eli kävellä ja mennä kolme kertaa välillä kyykkyyn ja koiran pitää tulla heti luokse. Nyt vaikeutettiin sen verran, että oli joku häiriö sekaamassa siinä, tässä tapauksessa kouluttaja pyöri edestakaisin meidän edestä ja takaa ja puhui samalla. Eccua ei voinut mikään häiritä, kun piti niin hienon tiiviisti seurata mamin namikättä. ;)
Eli tämä tentti meni heittämällä läpi!

Estetentissä oli sitten tuttuja juttuja myös.
1. Säkkituoli, johon koira makuulle. Tässä jotenkin heti sekasin ja laitoin Eccun istumaan. Jokaista kohtaa sai kuitenkin koittaa kaksi kertaa, eli toisella kerralla tein oikein. :D
2. Matala este. Koira odottamaan, itse ensin esteen yli ja koira vasta luvan saatuaan.
3. Kävely pellin päältä seuraten omistajaa.
4. Matala koroke, jota pitkin koiran piti kävellä ja istua sen päähän. Koira ei saanut hypätä alas ennen istumista.
5. Istuminen auton renkaan sisälle/päälle.
Kaikki näistäkin sujui oikein hyvin, vaikka itse mokasin heti alussa. Näissä esteissä on siis ideana tasapainoharjoitukset ja koiran kehonhallinta. Kaikki esteet on vähän erilaisia ja eri tuntuisia tai kuuloisia, kun niiden päältä kävelee. Renkaan päälle pääseminen vaatii koiralta tasapainoa ja erilaisten esteiden ylittäminen kehittää lihaksia, joita ei normaalisti kotona tarvita. Onhan nuo vähän rohkeuttakin vaativia. Joillekin koirille esimerkiksi tuo rämisevä pelli olisi ollut hirveä juttu, mutta Eccu käveli yli muina miehinä. :D

Enää siis yksi alakoulun tentti tehtävänä (keväällä toivottavasti) ja siirrytään keskikouluun!

Terveystarkit

Kävin rokotuttamassa molemmat pojat ja otin sitten samalla epäviralliset sydänkuuntelut molemmille. Eccun sydän todettiin terveeksi, mutta Hulilta sivuääni kuului edelleen. Harmi juttu... Katsotaan nyt häipyiskö sivuääni iän myötä vai paheneeko. Ainakaan Hulilla ei ole mitään oireita, jotka viittais sydänvikaan ja mitä nyt oon kuullut, niin se voi olla koko elämän täysin oireeton juttu. Olisin vain niin halunnut vielä, että Huggu olis tehnyt pikku-Hugguja maailmaan...

Eccun lonkat kuvattiin 6.11. ja samalla haetiin polvilausunto. Polvet oli 0/0, jes! Huonommasta lonkasta lekuri arveli jotenkin että "C, jos edes sitäkään" ja paremmasta "Ei ainakaan A", joten tottakai jänskäsin tulosta ihan hirveästi. Pelkäsin toista lonkkaa D:ksi! Tulos tuli todella nopeasti ja se olikin sitten B/C! Tähän olen tyytyväinen! Viime lauantaina käytiin vielä silmätarkastuksessa ja silmätkin todettiin terveiksi. Terve nuori mies siis! :)

Jyväskylä 9.11.

Hulin kanssa mentiin sitten Jyväskylän kansainväliseen näyttelyyn. Eccua en tosiaan sinne ilmoittanut, kun onhan se nyt jo huomattu, että tuo on joko vielä kesken kehityksen tai sitten siitä ei näyttelykoiraa ikinä tulekaan. :D Tuomarina oli Hans Lehtinen, joka ilmeisesti on ollut tuomarina aina ja on aika arvostettukin hommassaan. Njääh, en tiedä onko mussa vika, mutta en osaa tätäkään tuomaria arvostaa. Tämä ei puhunut koiralle yhtään mitään, eikä kysynyt mitään. Sanoi vain, että pitää mennä kolmio (ekaa kertaa ikinä!) ja mumisi arvostelun pöydän takana. Niin ja tämä oli taas näitä tuomareita, joiden mielestä koiran ilme saadaan esille sihisemällä. Hmmm... Noo, Hulille se antoi ERIn ilman SA:ta, eli tulos oli VAL ERI3 taas. :D
Arvostelu:
"Hyvin voimakasrakenteinen uros. Toivoisin runkoon enemmän pituutta. Hyvin ilmeikäs pää. Sopiva luusto. Takaosan tulisi olla paremmin kulmautunut. Saisi seistä paremmin. Hyvin kannettu häntä. Erinomainen karvapeite."

Jäätiin Jyväskylään yöksi, kun haluttiin vähän "lomailla". Kiva hotelli löydettiin ja Huli otti kaiken irti lemmikkihuoneesta. ;) Käytiin Jarrun kanssa syömässä hyvin, mutta oltiin jo kymmenen jälkeen puoliksi unessa tv:n ääressä. Eli ei mitenkään hurjaa kaupunkilomaa vietetty. :D Käväistiin tottakai tullessa vielä Keskisellä ja ostelin jo joitakin joululahjojakin. Ärsyttävän kauan aikaa vain menee siellä kaupassa ja mun mielestä koko paikka on jo liian iso. :(

Huli katselee maisemia hotellin pöydältä. ;)

Ja sitten tuli väsykin siinä pöydällä...

Syksyn ihanuus ja ahdistus

Vaihteeksi energiaa avata blogger...

Oon nyt tässä paininut itseni kanssa jonkun aikaa ja viikonlopun aikana olen päättänyt pari juttua.

Mun ihanan epämääräinen työni jatkuu siis ensi kevääseen asti, eli vapaat on kuinka sattuu ja teen mahdollisesti kolmea vuoroa syyskuusta lähtien. Siispä aloin stressaamaan jo etukäteen ensinnäkin sillä, että ei päästä varmaankaan TokoAgi- eikä Rallytoko -kursseille, enkä myöskään itse pääse ohjattuihin jumpparyhmiin. No sitten päätin ensin, että maksan kaikki kurssimaksut, että pääsen edes joihinkin, jos vain on vapaata ja se on sitten ihan sama vaikka menis hukkaan joitakin kymppejä. Toiseksi päätin, että laitan nyt itseni ykköseksi. Todennäköisesti mun kuntoilu- ja syömisrytmi, puhumattakaan unirytmistä, tulee olemaan aivan perseestä kevääseen asti, joten ilmoittaudun näillä näkymin tuttuun painonhallintaryhmään sekä myös Zumbaan, niin todennäköisesti pääsen edes toiseen niistä joka viikko. Salille aion mennä, vaikka ei olisikaan naisten ilta. Ihan helkutin sama jotkut vahtaavat äijät! :D Ja sitten jos nyt käy niin, että TokoAgi tai Rallytoko on samoina iltoina mun jumppien kanssa, niin jätän ne sitten välistä. Tällä hetkellä koirien kanssa tärkeintä mulle on yhteiset metsälenkit ja sohvalla relaaminen. <3 Eccun kanssa tärkeintä olis treenata luoksetuloa, tuota iänikuista vetämistä hihnassa ja koirien ohittamista. Mutta niistäkään en ota stressiä, koska olen helkutin stressaantunut jo muutenkin. :D Otan privaattilenkkejä Eccun kanssa aina silloin, kun ehdin ja jaksan. Tottakai TA ja RT olis mahtavaa yhdessä tekemistä, mutta mun pitää nyt vain laittaa mun elämä sellaiseen järjestykseen, kun sen nyt tässä elämäntilanteessa saa. Mulla oli jo pieni haave Hulin kanssa aloittaa kunnolla RT ja kisata joskus, mutta senkin ajatuksen laitan nyt jäihin joksikin aikaa. Katsotaan sitten miten tämä syksy tästä kehkeytyy ja mitä keväällä tapahtuu...

No sitten vähän kuulumisia ja kuvia viime viikoilta.

Nelli-tyttö oli meillä hoidossa yhden viikonlopun. Nellihän on Hulin tyttökaveri Vaasasta ja niillä olikin heti rakastavaisten jutut. Korvien putsausta ynnä muuta söpöä pussailua. :D Nelli vain ei voinut jostain syystä sietää Eccua. En tiedä johtuiko se Eccun pentumaisuudesta ja siitä, ettei se tajunnut Nellin varoituksista häipyä kauemmas. Siispä Nelli pisti Eccun muutaman kerran kunnolla ojennukseen, eli alisti sen suorastaan maan rakoon. Vein Eccun sitten yöksi mun porukoille, kun koirat ei tuntunut rauhoittuvan millään. Sitten kun Huli ja Nelli oli kahdestaan, oli suorastaan erikoisen rauhallista, ihan niin kuin ne olis aina kahdestaan. :D Oltiin toisena päivänä sitten louhoksella (silloin oli vielä ne helteet) ja siellä Nellillä ja Ecculla näytti sujuvan aika hyvinkin. Nelli vain ei hirveästi välittänyt leikkiä, ehkä se olikin syy sille, miksi Eccu oli sen mielestä niin rasittava. :D

Kotona sitten taas Nelli alisti Eccua ja ilmeisesti siitä Ecculle jäi joku vaihde päälle ja se yritti mennä Hulia alistamaan vuorostaan. Rähinähän siitä tuli, eikä loppua meinannut tulla millään. Jari otti sitten Eccusta ja mä Hulista, mutta murina ja rähinä ei siltikään loppunut. Hulin tassussa oli haava ja siitä tippui verta yllättävän runsaasti. Myös Hulin huulessa oli pieni haava ja Ecculla oli ikenessä ja poskessa nirhauma. Tilanne tuntui rauhoittuneen ja kävin suihkuttamassa Hulin tassun. Murina alkoi kuitenkin taas uudestaan, kun tultiin suihkusta, siispä äkkiä otin Eccun ja vein sen takaisin porukoilleni. Huh huh. Meillä oli vieläpä yks ei-koiraihminen kylässä tuolloin ja se sai varmaan ikuisen trauman koirista... :D Nellin lähdettyä hain Eccun kotiin ja vähän mietin, että mitä jos niille jäi nyt joku rähinävaihde päälle. Eipä onneksi jäänyt mitään, pojat oli aivan niin kuin ennenkin. :)

En tiedä hirveästi koirapsykologiasta, mutta arvelen, että Nelli vähän niin kuin sekoitti meidän laumajärjestyksen, kun tuli uutena, mutta kipusikin suoraan Eccun ohi. Toisaalta en oikein tiedä mikä järjestys meillä on muutenkaan. Arvelen, että Hulin mielestä järjestys on 1.Johanna 2.Huli 3.Jari 4.Eccu. :D Eccun mielestä järjestys taas 1.Johanna 2.Jari 3.Huli 4.Eccu. Toisaalta Huli luovuttaa lähes aina Ecculle lelut ja luut, että onko se kuitenkin sitten alempana? Mutta yleensä Eccu silti mielistelee Hulia ja tietyissä tilanteissa kunnioittaa sitä, eli ehkä se on kuitenkin vielä alempana Hulia. En ymmärrä. :D

Nelli

Huli ja Hulin varjo <3

Onneksi tuli nyt syksy, niin on pystynyt lenkkeilemäänkin kunnolla. Ollaan alettu käydä taas melkein joka ilta pururadalla tai metsäteillä lenkillä. Hirvikärpäsiä on ollut jo pari, mutta ainakaa vielä ei oo tarvinnut kääntyä kotiin niiden takia, toisin kuin viime syksynä. Sienimetsäänkin vähän haaveillaan, vaikka mä en sieniä syökään. :)

Mulla oli viime ti-ke vapaata ja äiti on kesälomalla, niin mentiin sitten mökille koirien kanssa yöksi. Harmillisesti oli aika sateista, mutta päästiin kuitenkin molempina päivinä lenkille kuivina. Illalla ja yöllä oli kova ukonilma, mutta mökillä se oli jostain syystä aika tunnelmallistakin. :) Poitsut sai juosta vapaana lähes koko ajan, mutta uimassa ne ei käyneet kuin pari kertaa, kun oli jo sen verran viileää. Ja ne oli toki märkiä myös siitä sateestakin. :D Eccu katosi jossain vaiheessa hetkeksi metsikköön ja tuli sieltä kalanhajuisena takaisin. Liekö joku lokki tiputtanut kalan ja Eccu bongasi sen ja hankki parfyymit itselleen. Pesin poitsun kahteen kertaan mäntysaippualla, mutta haju lähti kunnolla vasta joskus loppuviikosta. :D Mäkin uskaltauduin mereen, mutta kävin vain kerran, koska 17-asteinen vesi tuntui aivan jääkylmältä. En tajua kuinka jotkut pystyy käydä avannossa, kun noinkin lämmin vesi sai mun varpaat tunnottomiksi. :D

Tässä olis muutama räpsy mökiltä. Osa otettu kameralla ja osa kännykällä.

Oho, tulipas kuvia ja tekstiä!

Kaikkea mahdollista

Se loma sitten meni.
Samoin meni Eccun synttärit! Poitsu täytti 1v 17.5! 
Onnea vielä meidän mölyapina-pomppukanille! <3 <3 <3
Synttäriviikolla oli oikein hellepäivät ja käytiin parina päivänä uimassakin. Tai siis uittamassa koiria! :D Synttäripäivänsä kunniaksi Eccu ui kunnolla ensimmäistä kertaa!

En tiedä oliko typerää vain laiskotella koko loma... Mutta toisaalta, seuraavasta lomasta ei oo tietoakaan, niin ehkä oli hyvä ottaa kaikki irti tästä lomapätkästä. Viime keskiviikkona tuli tieto, että sain pidemmän lähihoitajan sijaisuuden. Eli kun elokuulla loppuu tämä kesälomittajan homma, niin saan heti 1.9. jatkaa ja näillä näkymin on töitä ainakin ensi vuoden toukokuulle asti. Tosi kivaa! Toisaalta, tämä tietää sitä, että lomaa ei ole ainakaan vuoteen ja varmasti saan tehdä Jouluaaton ja kaikki muutkin pyhät töitä... No mikäpäs siinä. Rahaa ainakin pukkaa!

Istutin ensimmäistä kertaa basilikaa, lehtisalaattia, tilliä, persiljaa ja ruohosipulia laatikoihin. Saa nyt nähdä alkaako mikään niistä tuottaa tulosta. Lehtisalaatissa ainakin näyttäis olevan jotain alkuja, samoin basilikassa. Vasta istutettuani aloin miettiä, että mihin oikeastaan tarvitsen niin paljon tilliä ja persiljaa, kun en niitä muutenkaan hirveästi käytä. Mutta onpahan noita sukulaisia, joille voi antaa, jos nyt edes saan nuo kasvamaan. :D

Mitäs me koirien kanssa ollaa puuhailtu? Eccun kanssa ollaan pari kertaa oltu Tokoagissa, mutta meillä menee tässä kolme kertaa ohi, kun työvuorot ei sovi ja erkkarissakin menee yksi kerta. :( Eccu on aina Tokoagi-tunnin alussa kova haukkumaan ja vetämään hihnassa, mutta kun päästään hommiin, niin tuohan osaa ja tekeekin tosi hyvin! Me ollaan nyt siis alakoulussa ja tehtävät alkaa vaikeutua. Tokoagissa olisi siis päämääränä ylioppilaslakki, mutta tuskin niin pitkälle pötkitään. Katsotaan nyt. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen ja se, että Eccu tykkää. Ja onhan tuo Tokoagissa oppinutkin mm. paikka-käskyn (tosin se toimii vaihtelevasti) ja luvan pyytämisen (katse silmiin). Ja ehkä sen keskittymiskykykin on kehittynyt jonkin verran.

Viimeisenä lomapäivänä Teuvalla oli Match Show ja päätin mennä Eccusen kanssa sinne treenaamaan kehässämenoa. Valittelin, että olispa mulla helpot koirat (= ei-haukkuvat ja ei-vetävät), niin voisin ottaa nuo molemmat mukaan. Äitipä sitten ehdotti, että hän voi tulla apukäsiksi, ja kun se kerta itse sitä halusi, niin tottakai apu kelpasi. :D <3

Paikan päällä ajattelin, että TOSIAANKIN olisi kivoja semmoiset rauhalliset koirat. Eccu oli täysi pässi ensimmäisen tunnin, mutta helleilma väsytti sen onneksi lopulta aika hyvin. Juoksentelin sen kanssa mätsialueella, jotta oppis ravaamaan vierellä. Aika hyvin se sitten alkoi menemään ja sain ottaa sen kanssa ihan eri tyylin juosta, kuin Hulin kanssa. Hulia juoksutan täysin vierellä, mutta Eccun kanssa näyttäis toimivan parhaiten sellainen puolilöysä hihna ja käsi korkealla. Vähän niin kuin näin:

Vielä just ennen meidän vuoroa juoksin, ettei kävisi niin kuin Maalahdessa, eli hetken seisoskelu saisi sen unohtamaan mitä pitikään tehdä, kun äippä juoksee. :D

Eccu sai kaverikseen sitten 11-vuotiaan leonbergin. Ajattelin, että juupati juu, taas reilukerho. 1-vuotias vastaan 11-vuotias. :D Eccu suoriutui kehässä kuitenkin parhaiten kuin koskaan missään ja saikin ensimmäistä kertaa punaisen nauhan. (punainen = parempi) Hyvä E!

Ilmoitin Hulinkin mätsiin, vaikka hölmöähän valiota on semmoiseen viedä... Mutta ajattelin, että Hulillekin tulis treeniä ja kun se kuitenkin tykkää olla koirahälinässä, niin mikäpäs siinä. Hintakin oli tosi pieni, kun SUKK:n jäsenenä maksoi vain 5 € ja numerolapulla saa sitten M&M:stä 5 € alennusta.

Ennen kehien alkua otin Hulin kanssa Rallytokoa ja tuo oli ihan paras. <3 Kumma koira, kun joskus ei kuule eikä näe mua, ja joskus taas on niinniin tottishauva. <3 Kunpa tuo hyvähauva tulis esiin viikon päästä...

Eccun vuoron jälkeen tulikin kiire hakea Huli. Juoksin äidin luo, vaihdoin koirat ja juoksin äkkiä takaisin kehään. Kehään juostessa Huli oli ihan JEEJEE ÄITI JUOKSEE, niinpä sen vauhti jäi kehäänkin päälle ja tuo pomppi mun lahkeisiin. :D Hulille annettiin sininen, mutta sehän kävi meille paremmin kuin hyvin!

Siniset kutsuttiin ekana uudestaan kehään ja Hugsu oli siinä vaiheessa jo rauhoittunut ja ihana ihana näyttelykoirani. <3 Poju oli lopulta isojen sinisten neljäs ja saatiin söpöjä palkintojakin. Hulin vuoron aikaan Eccu oli ollut täysi pönttöpää ja äiti oli sitten saanut haavan näyttelyhihnan soljesta. :( SORI ÄITI! <3

Punaisten kehään oli kiire, joten taaspa juostiin ja Eccu meni siinä täysin ylikierroksille. Se pomppi kehässä vaikka kuinka, eikä millään keskittynyt muhun. Kesti ihmeellisen kauan, ennen kuin tuomari tiputti meidät pois ja ehdin siinä jo ajatella, että mitä se nyt oikein meinaa, eikö se nähnyt meidän juoksua ollenkaan. :D Hyvä treenauspäivä oli, mutta voi että se oli myös VÄSYTTÄVÄ. Paljon raskaampaahan mätsissä on juoksennella kuin näyttelyssä!

Viikko sitten oli taas oikea näyttelykin. Eccun kanssa mentiin Tuuriin ja kehä oli heti aamulla. Tuo oli nyt kolmas kerta Tuurissa ja joka vuosi islantilaiset on olleet heti ekana sunnuntaina. Krooh...

Kehän laidalla Eccu otti täysin uuden tyylin kulkea mun kanssa. Poitsu päätti haukkua koko ajan tyyliin "MITÄ SÄ JUOKSET, LOPETA HETI, ÄLÄ JUOKSE!" Hohhoijakkaa. Eccu ei todellakaan ole tylsä koira!!! :D Kehässä meni kuitenkin suhteellisen hyvin, vaikka käskyttikin...

Junnu-uroksissa oli kaksi Eccun lisäksi ja tiesin tulokset jo oikeastaan etukäteen. Toisille junnuille ERI:t ja Ecculle korkeintaan EH. Tuomari kertoi ääneen yleisölle arvostelunsa ja perustelut ja Eccusta moitti kevyttä runkoa ja ulkokierteisiä tassuja. Sanoi kyllä lopuksi, että herttainen luonne. :) Oli kyllä ihan kiva, että kertoi kaikille arvostelun. Ecculle kuitenkin antoi sitten H:n, eli Hyvän.
Arvostelu:
"Hyvätyyppinen, mutta mittasuhteiltaan hieman neliömäinen, aavistuksen korkearaajaiselta vaikuttava uros. Oikeamuotoinen pää, hieman kapeat, pitkähköt korvat. Vielä kevyt runko. Tiiviisti kiertyvä häntä. Raajat saisivat kulmautua voimakkaammin. Takaraajat ulkokierteiset. Kaksoiskannukset. Liikkuu hyvin sivulta, ahtaasti takaa. Hyvä karvanlaatu. Miellyttävä luonne."

Nopeasti meni siis se näyttely. :D Seuraava näyttely onkin vasta syksyllä.