Syksyn ihanuus ja ahdistus

Vaihteeksi energiaa avata blogger...

Oon nyt tässä paininut itseni kanssa jonkun aikaa ja viikonlopun aikana olen päättänyt pari juttua.

Mun ihanan epämääräinen työni jatkuu siis ensi kevääseen asti, eli vapaat on kuinka sattuu ja teen mahdollisesti kolmea vuoroa syyskuusta lähtien. Siispä aloin stressaamaan jo etukäteen ensinnäkin sillä, että ei päästä varmaankaan TokoAgi- eikä Rallytoko -kursseille, enkä myöskään itse pääse ohjattuihin jumpparyhmiin. No sitten päätin ensin, että maksan kaikki kurssimaksut, että pääsen edes joihinkin, jos vain on vapaata ja se on sitten ihan sama vaikka menis hukkaan joitakin kymppejä. Toiseksi päätin, että laitan nyt itseni ykköseksi. Todennäköisesti mun kuntoilu- ja syömisrytmi, puhumattakaan unirytmistä, tulee olemaan aivan perseestä kevääseen asti, joten ilmoittaudun näillä näkymin tuttuun painonhallintaryhmään sekä myös Zumbaan, niin todennäköisesti pääsen edes toiseen niistä joka viikko. Salille aion mennä, vaikka ei olisikaan naisten ilta. Ihan helkutin sama jotkut vahtaavat äijät! :D Ja sitten jos nyt käy niin, että TokoAgi tai Rallytoko on samoina iltoina mun jumppien kanssa, niin jätän ne sitten välistä. Tällä hetkellä koirien kanssa tärkeintä mulle on yhteiset metsälenkit ja sohvalla relaaminen. <3 Eccun kanssa tärkeintä olis treenata luoksetuloa, tuota iänikuista vetämistä hihnassa ja koirien ohittamista. Mutta niistäkään en ota stressiä, koska olen helkutin stressaantunut jo muutenkin. :D Otan privaattilenkkejä Eccun kanssa aina silloin, kun ehdin ja jaksan. Tottakai TA ja RT olis mahtavaa yhdessä tekemistä, mutta mun pitää nyt vain laittaa mun elämä sellaiseen järjestykseen, kun sen nyt tässä elämäntilanteessa saa. Mulla oli jo pieni haave Hulin kanssa aloittaa kunnolla RT ja kisata joskus, mutta senkin ajatuksen laitan nyt jäihin joksikin aikaa. Katsotaan sitten miten tämä syksy tästä kehkeytyy ja mitä keväällä tapahtuu...

No sitten vähän kuulumisia ja kuvia viime viikoilta.

Nelli-tyttö oli meillä hoidossa yhden viikonlopun. Nellihän on Hulin tyttökaveri Vaasasta ja niillä olikin heti rakastavaisten jutut. Korvien putsausta ynnä muuta söpöä pussailua. :D Nelli vain ei voinut jostain syystä sietää Eccua. En tiedä johtuiko se Eccun pentumaisuudesta ja siitä, ettei se tajunnut Nellin varoituksista häipyä kauemmas. Siispä Nelli pisti Eccun muutaman kerran kunnolla ojennukseen, eli alisti sen suorastaan maan rakoon. Vein Eccun sitten yöksi mun porukoille, kun koirat ei tuntunut rauhoittuvan millään. Sitten kun Huli ja Nelli oli kahdestaan, oli suorastaan erikoisen rauhallista, ihan niin kuin ne olis aina kahdestaan. :D Oltiin toisena päivänä sitten louhoksella (silloin oli vielä ne helteet) ja siellä Nellillä ja Ecculla näytti sujuvan aika hyvinkin. Nelli vain ei hirveästi välittänyt leikkiä, ehkä se olikin syy sille, miksi Eccu oli sen mielestä niin rasittava. :D

Kotona sitten taas Nelli alisti Eccua ja ilmeisesti siitä Ecculle jäi joku vaihde päälle ja se yritti mennä Hulia alistamaan vuorostaan. Rähinähän siitä tuli, eikä loppua meinannut tulla millään. Jari otti sitten Eccusta ja mä Hulista, mutta murina ja rähinä ei siltikään loppunut. Hulin tassussa oli haava ja siitä tippui verta yllättävän runsaasti. Myös Hulin huulessa oli pieni haava ja Ecculla oli ikenessä ja poskessa nirhauma. Tilanne tuntui rauhoittuneen ja kävin suihkuttamassa Hulin tassun. Murina alkoi kuitenkin taas uudestaan, kun tultiin suihkusta, siispä äkkiä otin Eccun ja vein sen takaisin porukoilleni. Huh huh. Meillä oli vieläpä yks ei-koiraihminen kylässä tuolloin ja se sai varmaan ikuisen trauman koirista... :D Nellin lähdettyä hain Eccun kotiin ja vähän mietin, että mitä jos niille jäi nyt joku rähinävaihde päälle. Eipä onneksi jäänyt mitään, pojat oli aivan niin kuin ennenkin. :)

En tiedä hirveästi koirapsykologiasta, mutta arvelen, että Nelli vähän niin kuin sekoitti meidän laumajärjestyksen, kun tuli uutena, mutta kipusikin suoraan Eccun ohi. Toisaalta en oikein tiedä mikä järjestys meillä on muutenkaan. Arvelen, että Hulin mielestä järjestys on 1.Johanna 2.Huli 3.Jari 4.Eccu. :D Eccun mielestä järjestys taas 1.Johanna 2.Jari 3.Huli 4.Eccu. Toisaalta Huli luovuttaa lähes aina Ecculle lelut ja luut, että onko se kuitenkin sitten alempana? Mutta yleensä Eccu silti mielistelee Hulia ja tietyissä tilanteissa kunnioittaa sitä, eli ehkä se on kuitenkin vielä alempana Hulia. En ymmärrä. :D

Nelli

Huli ja Hulin varjo <3

Onneksi tuli nyt syksy, niin on pystynyt lenkkeilemäänkin kunnolla. Ollaan alettu käydä taas melkein joka ilta pururadalla tai metsäteillä lenkillä. Hirvikärpäsiä on ollut jo pari, mutta ainakaa vielä ei oo tarvinnut kääntyä kotiin niiden takia, toisin kuin viime syksynä. Sienimetsäänkin vähän haaveillaan, vaikka mä en sieniä syökään. :)

Mulla oli viime ti-ke vapaata ja äiti on kesälomalla, niin mentiin sitten mökille koirien kanssa yöksi. Harmillisesti oli aika sateista, mutta päästiin kuitenkin molempina päivinä lenkille kuivina. Illalla ja yöllä oli kova ukonilma, mutta mökillä se oli jostain syystä aika tunnelmallistakin. :) Poitsut sai juosta vapaana lähes koko ajan, mutta uimassa ne ei käyneet kuin pari kertaa, kun oli jo sen verran viileää. Ja ne oli toki märkiä myös siitä sateestakin. :D Eccu katosi jossain vaiheessa hetkeksi metsikköön ja tuli sieltä kalanhajuisena takaisin. Liekö joku lokki tiputtanut kalan ja Eccu bongasi sen ja hankki parfyymit itselleen. Pesin poitsun kahteen kertaan mäntysaippualla, mutta haju lähti kunnolla vasta joskus loppuviikosta. :D Mäkin uskaltauduin mereen, mutta kävin vain kerran, koska 17-asteinen vesi tuntui aivan jääkylmältä. En tajua kuinka jotkut pystyy käydä avannossa, kun noinkin lämmin vesi sai mun varpaat tunnottomiksi. :D

Tässä olis muutama räpsy mökiltä. Osa otettu kameralla ja osa kännykällä.

Oho, tulipas kuvia ja tekstiä!