You Came Waltzing In

Taas musiikkihöpinää luvassa.

Tiedättekö sen tunteen, kun on vähän niin kuin unohtanut jonkun lempparibändin vuosien aikana, ja sitten yhtäkkiä tulee se bändin joku ikivanha biisi mieleen, ja sitten kun sen kuuntelee?? OMG sanon minä! Mulle tulee aina välillä näitä ahaa-elämyksiä ja tällä kertaa löysin vanhan rakkaani Starsailorin. <3 Voi tätä rakkauden määrää!

Starsailor taisi tulla tutuksi alunperin ystävältäni, jolta sen hänen sanojensa mukaan myös "varastin". :D Travis ja Coldplay tulivat myös tältä samaiselta ystävältä, ja hän kai oli löytänyt Starsailorin juuri näiden bändien kautta. Kyseessä kun on sattumoisin brittibändi.

Bändin kipale Alcoholic oli kai niiden läpimurto vuonna 2001, mutta minun rakkauteni bändiin syntyi vuonna 2003 kuultuani biisin Silence is Easy. Eikä ihastumista kyllä auttanut yhtään laulaja James Walshin nassu ja koukuttava video...

Silence is Easy -albumin myötä sitten piti tietenkin hankkia myös vanhempi levy Love is Here, josta edelleen varsinkin biisit Talk Her Down, Love is Here ja Good Souls ovat mun "Elämäni biisit"-listalla korkealla.

Jouluaattona myöhään illalla sattumalta käänsin Ylen kakkoselle nähdäkseni melkein kokonaan ihanan Adelen live-konsertin. Adele on yksi harvoista naislaulajista, joista pidän todella, ja ekan kerran näin hänen esiintymistään. Adelekin, kuinkas ollakaan, vei minun sydämeni taas ja lauloin ja itkin konserttia katsoessani. Adelessa on kyllä kaikki, mistä diggaan. Hän on brittiläinen, omalaatuisen äänen ja iiiiiihanan kadehdittavan tyylin omaava laulajatar, joka kirjoittaa koskettavia lyriikoita. Ja hänellä on myös ihan huippu huumorintaju!

Tein Adelesta tällaisen kollaasin. <3

Kiitos ja kumarrus!

Ihana Joulu

Pitkästä aikaa EI ollu Joulupäivänä sellainen olo, että "Nytkö se Joulu jo meni? Missä mun joulufiilis oli?". Oli siis oikein ihana Jouluaatto, vaikka olkin melko hiljaista, kun kumpikaan mun veljistä ei ollut maisemissa. :)

Aattona nukuttiin myöhälle ja katsottiin klassikko Lumiukko, jonka jälkeen paketoitiin vielä viimeisiä lahjoja ja mentiin Jarryn vanhempien luo. Viiden maissa mentiin sitten perinteisesti meidän Mamman luo syömään. Paikalla oli siis tällä kertaa vain mun vanhemmat, Mamma ja meidän täti, sekä tietenkin minä, Jarry ja Huli. Tarjolla oli lipeäkalakeittoa (joka oli muuten hyvää!), ihania laatikoita, kinkkua, karjalanpaistia sekä mamman omaa leipää. OMNOM. Ruoan jälkeen jutusteltiin mukavia, käytiin haudalla ja Hulin kanssa kävelyllä. Koitin muistella, miten pianolla soitetaan Maa on niin kaunis, mutta en jaksanut miettiä miten se soitetaan kahdella kädellä. :D

Kahvien jälkeen (joulutortut OMNOM) jaettiin sitten lahjat. Joka vuosi höpistään, että "tänä vuonna ei sitten osteta lahjoja", mutta kummallisesti niitä vain aina on ja paljon! :D Meillä on tapana, että jokainen avaa vuorollaan yhden lahjan kerrallaan, ja siten kaikki näkee mitä muut sai. Ja meidän perheessä myös vitsit lentää tiuhaan, eli hauskaa oli!

Yksi viimeisistä lahjoista oli painava laatikko Jarrylta. Avasin laatikon, ja ensimmäisenä näin paljon sanomalehtiä. Kaivelin, ja aloin löytää painavia ruuveja (???!!!) sanomalehtien seasta. Mun mielessä oli jo, että niin isot ruuvit on jostain isommasta asiasta, eli pohjalla on varmaan sen oikean asian kuva tai jotain. Noh, pohjalla tosiaan oli paperi, ja sanomalehdet ja ruuvit olivat vain täytettä ja ennen kaikkea HUIJAUSTA. Paperi oli auton katsastuslomake, johon Jarry oli kirjoittanut "Audisi on korjattu ja katsastettu :) ". NAUROIN IHAN HENGETTÖMÄNÄ VEDET SILMISSÄ!

Olin ollut hermona autostani, kun siitä oli mennyt jo katsastuspäivä ohi, enkä yhtään tiennyt mitä kaikkea siitä pitäis ensin korjata. Jarry oli luvannut hoitaa asian, mutta sillä oli niin paljon muutakin tekemistä, että ajattelin jo, etten pääse kouluun tammikuulla omalla autollani. Harjoittelu ja joulu saivat mut unohtamaan koko jutun, ja täysin salaa Jarry oli tsekannut, että kaikki oli ok (ainoastaan käsijarrulle oli pitänyt tehdä jotain ja vaihtaa yksi takavalo), varannut netistä edullisen katsastusajan ja vienyt sen sitten katsastukseen työmatkallaan. Ja mulla ei ollut mitään hajua asiasta! :D Ja sitten vielä sunnuntaina meinasin lähteä Audillani, sillä riskillä, että poliisi pysäyttää, mutta Jarry käänsi mun pään ja valehteli, ettei kannata, kun tulee niin isot sakot ja kilvetkin menee. :D Ja siis auto oli oikeasti jo katsastettu! Mua ei oo koskaan yllätetty noin perusteellisesti! Joillekin tämä kuulostaa ihan idiootilta, mutta tuo oli paras lahja ikinä! :D

Lisäksi sain lahjaksi mm. Härmä-leffan (Blu-ray), lumiharjan autoon, Jarryn äidin kutomat lapaset ja pipon ja muita vaatteita. Saatiin myös yhteisesti Iittalan Teema-lautasia ja Muumi-kulhoja. Oli kyllä liiankin antoisa joulu! :D

Muuten ollaankin oltu lähinnä Hulin kuvien mukaisesti, eli rennosti ja laiskasti kotona. :) Vielä huomenna olis vapaata, ja toivottavasti pääsen kattomaan vihdoin Hobitin!

Hyvää Joulua!

Blogin kirjoittelu on taas vähä jääny, kun oon ollut vuorotöissä harjoittelussa ja tehnyt sitä ihanaa hensua. Harjoittelu on sujunut oikein hyvin, ja voisin kyllä melkein jo jäädä sinne töihinkin. Tuollaisessa pienessä palvelukodissa ei tosin näe sitä "oikeaa hoitotyötä" niin hirveästi, mutta oon saanut kuitenkin muun muassa mittailla verenpainetta, ottaa verensokeriarvoja, pistää insuliinia, saunoittaa ja pestä (on muuten väsyttävää hommaa!), kuntouttaa ja jakaa lääkkeitä. Lempparimummukin on löytynyt, ja tiedän jo etukäteen, että itken taas silmäni päästä, kun oon viimeistä päivää töissä. :')

Sain maanantaina parhaan joululahjani; hensun läpi ilman lisäyksiä ja hyvällä palautteella! Nyt vain siis enää kaksi työvuoroa ennen joululomaa ja näyttöviikolle. :)

Höh, yritin ladata tänne videon Hulista, mutta blogger ei antanut. Toisella kertaa siis!

Joulu tulee lähemmäksi, ja mulla meinaa olla vähä joulustressiä. :D Aion olla niin ahkera, että teen elämäni ensimmäisen piparitaikinan! Sain Mammaltani ohjeen, mutta saas nähdä miten se onnistuu. Haluaisin myös ensimmäisen oman kuusen, kun tänne taloon semmoisen vois oikeasti hankkiakin. Katsotaan, jos toi Jarry sen hakis viikonloppuna. :)

Nyt täytyy mennä suihkun kautta nukkumaan. Aamulla virkeänä taas hoitajaksi. :)

Tässä vielä yksi ihana kuva:

Albert ja Huli pikkujouluna yöpuulle menossa<3

Happy B-day!

Jaaha, blogini on täyttänyt jossain vaiheessa 2 vuotta ja itse täytin viikko sitten 24 vuotta. Aika näemmä juoksee. :D

Huli tykkää koooooovasti nyt, kun vihdoin on lunta. Se juoksee kuin päätön, kiehnaa lumessa ja odottaa, että heitän sille lunta ilmaan. Turhan kylmää vain on ollut. Pari päivää oli jopa -20 pakkasta, ja silloin tuo islantilainenkin nosteli tassujaan. En oo hirveän pitkiä lenkkejä edes mennyt, kun en yksikertaisesti oo tarjennut. Tänään kuitenkin oli ihan eri fiilis, kun oli enää -7 astetta, tosin sekin viiman kera... Ikinä ei oo hyvä! :D


Toivottavasti lumi pysyy Jouluun ja ylikin. Mulle tuli vihdoin Joulufiilis tällä viikolla, ja pidän siitä nyt kiinni kuuntelemalla synttärilahjaksi saatua Juha Tapion joululevyä ja polttamalla kynttilöitä. <3

Sitten pari kuvaa ja video tuosta pöllöpäästä...

Onkohan tällä kaikki ruuvit paikoillaan?

...jotenkin tuntuu, että ei...

Älypää löysi myös ompun lumen alta:

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


P.S. Meillä on lauantaina pikkujoulu kotona, kun toinen veljeni lähtee perheineen oikeaksi jouluksi Tanskaan. Ihana nähdä Albert-poikaa ja mukava, kun kaikki rakkaat on koolla. <3

Mitä oon viime aikoina tehnyt...

Käynyt Teuvan kirkossa katsomassa Samulia. <3

Samuli lauloi virsiä hienoin sovituksin.

Ostanut talipalloja lintusille ja kuvannut niitä ihan himona.

Sinitiainen

Hugsia ei kiinnosta pikkulinnut, se odottaa fasaania. :)

Talitintti, vai tiainen, mikä se on?

Päntännyt kokeisiin ja saanut kaikki läpi, ja vielä ihan hyvillä numeroillakin!

Kokannut muun muassa kasvissosekeittoa, jota Jarry sanoi vihreäksi mömmöksi...

Mun mielestä tää on ihan selvää keittoa! :D

Käynyt Vaasassa moikkaamassa vanhoja työkavereita ja shoppaillut samalla.

Neuletakki, neulepaita ja toppi, kaikki Anttilasta (?!). Oonko muuttumassa mummuksi, vai miksi löydän nykyään Anttilasta vaatteita ja tykkään ensimmäistä kertaa elämässäni myös sinisestä väristä vaatteissa? :D

Sekä aloittanut uuden harjoittelujakson ja samalla Hensu-stressauksen...

P.S. Jouluun on enää kuukausi?!

Kuvamuistoja kesältä

Kaivelin vihdoin äitini kamerasta kesän ja alkusyksyn kuvia, joita olen ottanut meidän mökiltä. Tuli heti ikävä kesää, vaikka tämän vuoden kesä oli kyllä surkea säiden puolesta... No, jos ensin tulis se talvi!

Näyttelykuvia

Käytiin Seinäjoella näyttelyssä hakemassa EH1 (Erittäin Hyvä) lauantaina. Elikkäs viimeinen Serti jäi vielä hankintaan. Hyvä sinänsä, jos sais luonnetestin käytyä tässä ennen ensi vuoden näyttelyitä. Olis paljon siistimpää sitten saada näyttelyssä FI MVA-ruusukkeet ym. :P

Näyttelyssä oli Hulin Hatti-sisko sekä muita kasvattajan koissuja. Ekakertalaisilla junnuilla meni ilmeisesti ihan hyvin. :) Lisäksi sain viedä Brennaa (Blenmarin Brenna) kehään, kun sen emännän. Hennin, molemmat tytöt oli Paras Narttu -kehässä. Tuli vähän hermohiki, kun Brennallekin jännättiin viimeistä sertiä. :D Brenna oli kuitenkin maailman helpoin kehässä vietävä! Pikkuisen se istuskeli ja katseli vain emäntäänsä, mutta oli sitten PN4 ja emännän toinen tyttö Esja oli PN3 ja sai Vara-Sertinkin! :)

Hennillä vois olla parempia kuvia Hugista?

Hugsi esiintyi hienosti <3 Ja itse vein!

Brenna (tässä omistajansa kanssa kehässä)

Islisten jälkeen kehään tuli ibizanpodencot, ja tottakai me sitten katsottiin tutun Pihka-tytön (Cazaion Aaliyah) kehä myös. Pihka oli ainoa iso sileäkarvainen, ja saikin sitten kaiken mahdollisen! Eli siis Sertin ja Cacibin ja oli vielä ROP! Ja ymmärtääkseni neidin kolmas näyttely, eli aikas hyvin. :P
Ihastelin btw niitä pikkuisia podencoja...

Pihka

NIIII! Ja just kun kirjoittelin, että odotellaan lunta, niin haa, sitähän sitten tuli! Torstaina alkoi ja tällä hetkellä meilläpäin on jo ainakin 10 cm maassa. :P Hulilla on ollut kivaa. Se saa pöhkökohtauksia, ottaa lumipalloja kiinni, hinkkaa itseään hangessa, etsii "myyriä"... :D

Käynpä vielä käyttämässä tuota pöhköä iltapissulla :)

Lunta odotellessa

Koulujuttuja oon siis tehnyt. On ollut, ja on edelleen, tosi paljon tehtäviä ja tenttejäkin on tulossa. Eilen oli lääkelaskukoe, jonka sain heti kerralla läpi. Kokeessa piti siis saada kaikki oikein. :) Tulossa on vielä anatomian & fysiologian tentti, lääkehoidon teoriakoe, hoitotyön tentti sekä ravitsemuksen tentti. Sittenpä onkin mennyt jo nämä kurssit ja taas mennään työharjoitteluun! Aaaapuuuva!

Seuraava harjoittelu on nimeltään Hoidon ja huolenpidon työssäoppiminen, eli periaatteessa olisin voinut mennä vaikka keskussairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeostastolle. Mutta koska Seinäjoki on 80 kilometrin päässä, ja Teuvan tk ei kiinnosta, niin menen sitten vanhusten hoitokotiin. Alkaa jo vähän jänskättää... Pitäis soitella sinne ja mennä etukäteen vähän tutustumaan jo paikkaan. :)

Hulille kuuluu aivan hyvää. Kaveria se kaipaa edelleen. Koirapuistoiluun ja ennen kaikkea Nelli-kaveriin tottunut Huli ei millään saa kävely- ja pyörälenkeillä purettua kaikkea energiaansa. Illalla se tuo vuorotellen palloa ja pehmokoiraa, ja oon huomannut, että eroahdistustakin on ilmassa. Ainahan tuo on perään haukkunut jonkun verran, mutta täällä uudessa kodissa se haukkuu kovempaa kuin Vaasassa. Ja kun se oli mun vanhemmilla pari päivää hoidossa, se oli ollut levoton, syönyt tosi vähän ja ripuloinutkin. :(

Hetkenhän me mietittiin, otetaanko Hulin poika meille, mutta käytännössä se oli tällä hetkellä vaikeaa. Sehän on selvä asia, ettei Huli jää meidän ainoaksi islikseksi. Niin kovasti ollaan tähän rotuun rakastuttu. <3 Mutta nyt kun katsoo tuota loputonta leikkijää, niin kyllähän se oma poika varmaan olis Hulin mielestä ollut kiva kaveri. :) Toivottavasti Huli kelpais vielä toisenkin kerran jollekin sulhaseksi, niin jos sitten...? Tällä hetkellä Hugsin pitää siis vain tyytyä meihin ihmiskavereihin ja lenkkeihin...

Ihanaa kun nyt vihdoin on tullut vähän pakkasia. Tykkään paljon enemmän syyspakkasista ja viimeisistä aurinkoisista päivistä, kuin harmaista sadepäivistä. Hulin kanssa odotellaan jo kovasti lunta! :)

Jaha, nyt tuo karvakaveri tuli sohvalle mun viereen istumaan. Se vaatii näköjään huomiota... :D

Täällä ollaan

Juu, tallella ollaan ja hyvää kuuluu. :)
Seinäjoelle mennään näyttelyyn viikon päästä ja muuten mun elämä onkin näitä asioita täynnä...

Dagens menu

Inkluderar: 

Kirsikkatomaatteja, kurkkua, jääsalaattia, 

Salad mix-pussin jämä, Koskenlaskijan yrtti-valkosipulijuuston jämä sekä itse maustettua kanaa. 

Seuraksi monivilja sämbylä. :P 

Aikas hyvää!

P.S. Tykkään haravoinnista! Huli voi vaikka todistaa:

Pilipilipom

Vähä sateli... Onneksi ostin just Goretex-takin!

Tunnistaako joku paikan?

Toisella puolen virtaa

Eilen käytiin Vaasassa kaupunginteatterilla katsomassa Juha Tapiota, joka julkaisi kirjan ja julkaisee myöhemmin joululevynkin. Oon nähnyt Juhan nyt muistaakseni viisi kertaa livenä (viimekerrasta on aikaa kokonaista neljä vuotta!) ja silti olen vieläkin eilisestä ihan ihmeissäni.

Joillakin ihmisillä on vain se musiikin lahja, ja Juha on yksi heistä. Hän oli lavalla kahden kitaransa kanssa ja soitti yhteensä noin 1,5 tuntia. Ja koko sen ajan olin aivan onnessani. Juha on ehdottomasti Suomen lahjakkain artisti, ja ehkä jopa enemmänkin. Välillä itkin ja välillä pelkäsin, että sen skitta menee rikki. :'D Niin, ja hän lauloi melkein koko ajan silmät kiinni. <3

Harmillista kyllä, Juhan single-biiseistä saa jotenkin väärän kuvan. Siis onhan ne mahtavia biisejä, mutta kun nyt kuuli häneltä itseltään, kuinka mikäkin biisi on syntynyt, ja näki, kuinka hienosti hän soitti skittaa ja lauloi virheettömästi, tajusi vasta kunnolla, miten lahjakas hän oikeasti on. Ja ennen kaikkea Juhan biisithän on ihan loistavia sanoituksiltaan! Ne on sellaisia tsemppausbiisejä meille suomalaisille masentuneille valittajille. Kelpaat kelle vaan, Sitkeä sydän, Anna pois itkuista puolet, Kaunis ihminen jne jne...

Niin, ja tiedoksenne, esimerkiki Yön biisi Pettävällä jäällä, sekä radiossa nyt tiuhaan pyörinyt Edelmannin ja Loirin Tuomittuna kulkemaan, ovat molemmat Juha Tapion käsialaa! :) <3

Muun muassa tämä biisi itketti mua eilen...

Ja tämän biisin aikana pelkäsin sen uuden skitan puolesta (oli kuulemma ostanut sen vasta pari viikkoa sitten). :D

Ei mulla muuta. Kuunnelkaa Juha Tapiota! :)

Lenkillä

Käytiin lapsuuden maisemissa Teuvalla Rinnemajalla Mcin sekä Karitan kanssa. Rinnemajalla oli ennen pururata ja siellä olen muun muassa käynyt pienenä pulkkamäessä ja hiihtämässä. Nykyään se on kai jonkun yksityisen omistama, eli hiljainen paikka, jossa pururadat on rehevöityneet umpeen. Mutta siis oikein mainio paikka isliksen juoksutuspaikaksi ja ihan hyvä lenkki päästiin siellä menemäänkin. Mci etsi värjäyssieniä (ne kai liittyy jotenkin käsitöihin) ja löysikin melkein korillisen. Hugsi tyytyi juoksemaan kuin päätön ja minä ja Karita oltiin ahkeria lenkkeilijöitä. ;)

Lähipellolla huutelevat kurjet ja syysmetsän kauneus ja tuoksu kyllä sai pään ihanasti tyhjenemään.
Otetaan kyllä uusiksi! :)

Mci & Karita

Vaikeaa saada tämä pysymään paikallaan edes hetken!

No nyt onnistui!

Mci ja pieniä sieviä sieniä :)

Karita ja taustalla Huli :)

Ensimmäinen harjoittelu tosiaan loppui ja huomenna taas takaisin kouluun. Kyllä onkin ollu jo ikävä luokkakavereita! Harjoittelupaikasta lähtiessä tuli kyllä itku, niin mukavaa siellä oli. :') Nyt kuitenkin taas uudet asiat edessä. Opettajien mukaan nyt tulee se pahin "ähky" koulussa, eli stressiä luvassa. Nooo, eikähän kaikesta selvitä. :)