Hupsansaa

Hei vaan! Mulla on tämän blogin kanssa käynyt vähän niin, että silloin harvoin, kun olis ollut aikaa tänne kirjoitella, ei ole ollut kuvia (kuvaton blogi on tylsä) tai oonkin kummallisesti keksinyt jotain muuta "kehittävää" tekemistä. Koitan nyt parantaa tapani, koska tättädää, SCHOOL IS OVER! Jauuuu! Elikkä täällä kirjoittelee nykyisin ihan valmis hoitsu! :D

Koska ei Rallytoko, eikä Tokoagikaan oo vielä alkanu, ei oo paljon mitään erikoista kerrottavaa. Ihanaa talvikeliä on ollut, ja on toisaalta ollut kivaa, kun ollaan päästy vielä sauvakävelylenkeille koirien kanssa, mutta toisaalta oon odottanut lisää lunta, koska ostin jo marraskuulla sukset. Mulla on hiihtämisestä traumat ala-asteelta asti, mutta yritän nyt päästä niistä eroon, kunhan vain tulis sitä lunta lisäääää!

Hugsin kanssa käytiin Parkanon ryhmänäyttelyssä viime lauantaina. Näyttelypaikka oli tosi pieni. Vähä niin kuin olis mätsäriin menny... Ahtaus oli aika ärsyttävää, mutta meidän kehä oli vasta kahden aikaan, joten siihen mennessä porukkaa oli jo onneksi lähtenyt pois. Islantilaisia oli kokonaista kuusi, joista neljä oli urosta ja kaksi narttua. Omaa kehää odotellessa oli kiva jutskailla muiden kanssa, ja samalla miettiä, miten sais kovat jätkät olemaan kunnolla ja vahtaamatta toisiaan haastamismielessä. :D Hulikin oli taas muka niin kova äijä... Uroksista kaikki sai SA:n, eli myös Huli, ja PU-kehässä oltiin Hulin kanssa neljänsiä. Tulos oli siis VAL ERI2 SA PU4.

Tässä arvostelu:
"3v. Erinomainen koko. Hyvä sukupuolileima, vahva pää, jossa melko korostunut otsapenger, turhan pyöreät silmät (voiko noinkin olla? :D), hyvä kuono-osa. Riittävä kaula, pysty olkavarsi, sopiva runko. Tyypilliset takakulmaukset, sopiva luusto. Kaksoiskannukset. Hyvä karva ja häntä. Hieman huolimattomat etuliikkeet, muuten liikkuu hyvin. Erinomainen luonne."

Ja muutama huonolaatuinen kuva Hugsusta:

Seuraava näyttely on jo 16. helmikuuta ja se onkin sitten Eccun aivan ensimmäinen näyttely! Oon epätoivoisesti yrittänyt treenata Eccun kanssa seisomista herkuilla, mutta todennäköisesti jätän herkut näyttelykehässä pois, koska tuo pomppii mun käsiin. Juoksuharjoituksetkin on olleet tosi huonoja, koska ensimmäisen juoksuaskeleen jälkeen Eccu pomppii kuin aropupu ja on ihan "JEEE LEIKITÄÄN!!!". Toivon kovasti, että toi ADHD-kenguru hämmentyis näyttelypaikalla koiramäärästä niin, että seisoo vahingossa hienosti ja tulee mun vierelläkin vahingossa... Mutta on kyllä tosi jännää mennä tuon naperon kanssa, kun Hulin kanssa kehässä on niin helppoa. Vähän uutta haastetta mulle. ;)

Muutamia kuvia vielä meidän lenkeiltä paukkupakkasessa:

Ohukainen ja Paksukainen?