D r o p s of J u p i t e r: Lomaa

Meikäläisen ainoa loma pitkään aikaan (ehkä seuraava vuoden päästä?) on kulunut oikein kivasti tekemällä EI MITÄÄN. No oon mä sentään pessyt ikkunat sisältä ja pihalta, mutta se onkin ainoa järkevä teko koko loman aikana. Vielä olis muutama päivä jäljellä, mutta pitäis ainakin vielä istuttaa yrttejä (ensimmäistä kertaa, saa nähdä kuinka käy), saada auto katsastuskuntoon ja katsastaa se, putsata loput risut ja lehdet pihalta ja järjestää kaappeja. Enpä tiedä, mitä näistä saan tehtyä...

Oon valvonut ja nukkunut liian myöhälle ja syönyt kuinka sattuu, ja se alkaa tuntua kropassa. Sinänsä loma on huonoksi, koska mulla ei ole mitään rytmiä. Heti kun aloitan työt, niin uni- ja ruokarytmi pitää saada kohdilleen. Siinä voi kyllä mennä hetki, koska aloitan nyt työt ihan uudessa paikassa. Lastenhoito loppui kuun lopussa ja vaihdan vanhusten puolelle. Teen ensin muutaman vuoron tutussa vanhusten tehostetussa palvelukodissa, jossa oon tehnyt ennemminkin sijaisuuksia, ja toukokuun lopusta elokuun loppuun oon pienemmässä palvelukodissa. Jännittää aikalailla tuo uusi paikka, kun siellä ollaan yksin vuorossa. Olen siis vastuussa kymmenestä vanhuksesta yksin, apua. Tämä onkin tosi iso testi mulle, joka olen vielä hyvin alussa tässä hoitotyössä, vaikka valmis hoitaja oonkin. Hikinen kesä siis luvassa!

Käväistiin 4.5. Maalahdessa ryhmänäyttelyssä. Islantilaisia oli hurjat neljä; Eccu junnuissa, Aitiorannan Dyri avoimissa uroksissa, Huli valiouroksissa ja Aitiorannan Dimma avonartuissa. Sää oli tosi vaihtelevaa. Jo matkalla näyttelypaikalle (meiltä noin tunnin matka) välillä satoi vettä, välillä lunta ja välillä paistoi aurinko. Tuuli oli aivan kauhea. Luulin, että kyseessä oli sisänäyttely, joten meillä ei ollut mukana tarpeeksi vaatetta, mutta onneksi takissa oli sentään huppu. Meidän kehä oli vasta kahden jälkeen, mutta näyttelypaikalla piti olla jo klo 12. Siispä pyörin enimmäkseen Eccun kanssa koirien joukossa, että se sais enimmät energiat kulutettua pois ja tottuis suureen koiramäärään. Turha vaiva oli. :D

Vihdoin viimein, kun alkoi meidän vuoro lähestyä, hain molemmat koirat autosta ja Jarrukin uskaltautui sieltä ulos kylmään tuuleen. Just ennen meitä alkoikin sataa rakeita vaakasuoraan! Kyhjötettiin jossain katoksessa, mutta Hulin turkki oli täynnä rakeita ja mullakin naama kipeänä pistävistä rakeista. Ei kivaa! Kumma kyllä, raekuuro loppui ennen meidän vuoroa. Treenasin Eccua kehän vieressä ja sain sen kulkemaan aika hyvin ilman pomppuja tai kiskomista. Seisominenhan onnistuu Ecculta tosi hyvin!

No sitten, kun oli meidän vuoro, Eccu ei saanut nenäänsä irti maasta. Sitä ei kiinnostanut mun herkut eikä tuomari, vaan vain se maaginen hiekkamaa. ÄRH. Tuomarin yritys katsoa ilmettä oli kyllä aika huono, kun se nosti vain kiven maasta ja yritti sillä saada Eccua katsomaan ylös. Pöh. Vinkulelu se olla pitää! :D Mentiin ympäri ja Eccu meni kuinka sattuu, kun sen nenä oli maassa. Kysyin, saanko mennä uudestaan, ja sain, mutta se oli ihan turhaa, koska tuo ei vain saanut nenäänsä maasta. ÄRH. Seisominen meni onneksi ihan ok ja aika lyhyen arvostelun jälkeen Ecculle annettiin jälleen erittäin hyvä, eli tulos oli JUN EH. Harmitti, kun esiintyminen oli mennyt niin pyllylleen...
Tässä arvostelu vapaasti suomennettuna (tuomari oli ruotsalainen ja kehäsihteerin käsiala aivan hirveän epäselvää):
"Vähän liian iso. Hyvä pää ja korvat, kun hän vain niitä näyttää. (Eccu ei höristellyt korvia tuomarin kivelle...) Hyvä häntä. Saisi olla enemmän runkoa kokoonsa nähden. Kaksoiskannukset, hyvä turkki. Hieman hajamielinen (?) liikkeessä. Seisoo ???" (muistaakseni ruotsinkielinen ystäväni suomensi viimeisen sanan näyttelyn jälkeen niin, että "seisoo jalat ulospäin", mutta itse en saa sanasta mitään selvää. :D)

Eccun jälkeen oli Dyri-poitsu ja sehän haki sieltä heti Erinomaisen ja SA:n! Sitten oli Hulin vuoro ja sehän meni niin ihanasti, kuin aina, tosin jostain kumman syystä äijä yritti kerran ottaa mun housuista hampailla kiinni. :D Eccusta mulla ei ole näyttelykuvia, kun kuvaaja ilmeisesti nukkui, mutta Hulista oli oikein ilmeiden ilmeet.

Huli sai myös Erinomaisen ja SA:n.
Arvostelu:
"Malliltaan hieno. Hieman korkea otsa, hyvät korvat. Täydessä turkissa. Välboren (= ?) häntä. Kaksoiskannukset. ??? liikkessä." Että näin selkeää. :D

Paras Uros -kehässä oltiin siis Dyrin kanssa ja tunne oli aika jännä, kun ei ollut oikeastaan mitään väliä, miten menee, kun Dyri sais kuitenkin viimeisen sertinsä ja huippu tuloksia oli tulossa. :D Dyri oli odotetusti PU1 ja Hulin tulos siis VAL ERI SA PU2. No sittenpä jännättiinkin ainoan nartun menoa... ERI sieltäkin ja viimeinen serti Dimmalle! :D Eipä ollut riemulla rajaa! Sain viedä Dimmaa ROP-kehään ja lopulta Dyri oli ROP ja Dimma VSP. Hienoa! :) <3 Molemmilla puuttuu enää luonnetestit, niin ovat sitten muotovalioita!

Tässä vielä kopallinen kuvia viime viikoilta. :)