keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kesä tuli

Ihana kesä saapui viikko sitten ja oon nautiskellut siitä istumalla portailla lukemassa postia, nauttimalla iltaisin Hulin kanssa pyörälenkeistä ja kuopimalla puutarhassa kädet ruusunpiikeissä. :'D Allergia vaan veetuttaa, ja sen takia toivoisin yhtä sadepäivää, että ilma puhdistuisi.

Tällä hetkellä järisyttävintä minun ja Hugsin elämässä on viime viikolla aloitettu agilitykurssi. Kurssi kestää vaivaiset neljä kertaa, ja ollaan oltu jo kaksi kertaa. Ollaan harjoiteltu putkea, aitaa ja pussia. Huli on... no siis. Hulilla on tytöt mielessä. Ja silloin sinne mieleen ei mahdu mitään muuta. -_-' Huli kyllä nopeasti tajusi, miten putkeen ja pussiin mennään, mutta eipä se keskity muhun ollenkaan, haistelee vain joka neliösentin kentältä. Enimmäkseen se menee aidan yli ja putkesta vain, koska siitä pitää mennä, mutta vaikka kuinka herkulla palkitsisin tai kehuisin, ei se musta piittaa. :'D

Eilen väsytin sen käymällä Rinnemajalla, missä se sai noin puolituntia juosta. Ajattelin, että hellekin sitä väsyttäis ja olin ajoissa agipaikalla, että otan vielä sen kanssa vähän kontaktia ja keskittymisharjoituksia. HAH. Vaikka tungin herkkua sen nenään, se vain käänsi päätään ja halusi mennä haistelemaan muualle. Kokeilin kaikkia "Huli", "Täällä", "Katso", "Haloo", eikä mitään vaikutusta. :D Pikkusen turhautti???

Nooo, kyllä se sitten lopputunnista ehkä minuutin verran oli menossa mukana. Häntä heilui pussista tullessa, herkku kelpas ja äippääkin jopa katsottiin! Ja yritän nyt ajatella vain tätä positiivista minuttia, enkä esimerkiksi sitä, että se karkas katsomaan yhtä kivaa spanielikaveria pussista tultuaan, tai että se veti kuin norsu kentän laidalla...... Mutta enpä mä ajatellutkaan ruveta agia harrastamaan, kunhan nyt kokeillaan. :)

Islanninlammaskoira on muuten ihmisille aina ihmetys. Tuolla agiryhmässäkin molemmilla kerroilla ne on kyselleet tästä rodusta ja ihastelleet mm. Hulin nassua. Vetäjäkin kehui Hulia, siis ulkonäöllisesti. ;) Hänet tunnenkin ennestään, ja tiedän, että hänellä on ennemmin ollut harkinnassa issikka, mutta omistaa kai nykyään kaksi shelttiä. On kyllä tosi mukavia ihmisiä ja koiria taas tullut tavattua! Ihmettelen vain, kun kyseessä on agilityn alkeet, ja kaksi koirakkoa on harrastanut ennemmin agia. Niiden menokin on sen mukaista. :D

Tässä Hugsista "muutenvainkuvia" yhdeltä illalta. Hugsia ei olisi voinut vähempää kiinnostaa joku posetus, mutta sain pari kivaakin kuvaa.


"No voi evvk, anna nyt vaan se herkku."

"Huli, katso!" - "Eiku mää haistelen ny..."
"Aim thö King!"




3 kommenttia:

  1. Hyvä kuva tuo eka, Huli oikeen nättinä.

    Hekottelin mielessäni kolmannelle kuvalle kuvateksteineen, kun kuvittelin tapahtumaa mielessäni.

    VastaaPoista
  2. Lohdutuksen sana.. Vennin kanssa alkeiskurssi agilityssa oli ihan tuskaa. Se karkaili muiden koirien luo, haisteli maata, sai hepuleita ja haukkuihaukkuihaukkui.

    Mutta sitten, kun se tajusi että muiden koirien luo ei mennä, kun niiden hullut emännät ja isännät huitoo ja mölisee, niin hommasta on tullut hauskaa. Se saa edelleen hepuleita, mutta se ei ole niin paha, sen kun vähän rallattelee ja purkaa kierroksia :D

    Osa koirista tarttee vaan hetken aikaa syttyäkseen lajiin. Toiset on heti liekeissä (lue borderit, kelpiet, yms.) suosittelen jatkamaan lajin parissa, jos itseä yhtään kiinnostaa ja jos Huli tykkää hommasta nenäjuttujen ja narttuhaaveiden lisäksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos lohdutuksen sanoista! :D
      Ehkä tämä kevät on huono aika tuon miähen kans. ;) Voishan sitä joskus miettiä, jos väkertäis omaan pihaan vaikka pari aitaa ja A-esteen? Kyllä tolla kuitenkin vauhtiakin on, ja pomppuvoimaa. Katsotaan nyt, miten nämä loput kerrat menee ja mietitään sitten jatkoa. :P

      Poista